Kehysriihen alla elinkeinoelämän rahoittama ajatuspaja EVA (Elinkeinoalan valtuuskunta) tuo keskusteluun omat ehdotuksensa Suomen talouden sopeutustarpeesta ja keinovaihtoehdoista.
Konsultti Jussi Pyykkösen kirjoittama analyysi Keskiluokan lompakko nokittaa aluksi eduskunnassa sovitun velkajarrun mittakaavaa: Julkista taloutta pitäisi ensi hallituskaudella sopeuttaa velkajarrutyöryhmän esittämän 8,5-11 miljardin euron sijaan peräti 13 miljardilla.
EVA:n mukaan se vain toistaa kolmen vuoden takaisen esityksensä 9+4 miljardin sopeutuksesta: kestävyysvajeen paikkaamisen lisäksi täytyisi luoda neljän miljardin liikkumavara yllättäviä menotarpeita varten.
– Eivät Ukrainassa käytävän sodan kaikki vaikutukset olleet ennakoitavissa Orpon hallitusohjelmassa. Eikä korkojen nousu. Nämä ovat esimerkkejä sellaisista menotarpeista, joita hallitus toisensa perään kohtaa. Tarvitaan liikkumavaraa, Pyykkönen sanoo.
Kalliiksi käy – ainakin keskiluokalle
EVA toteaa, että Suomi siirtyy väistämättä keskiluokan vastuunkannon aikakauteen. Keskiluokan etuuksia on karsittava ja palveluiden omavastuita on lisättävä.
Pyykkösen mielestä Suomi on erityisen keskiluokkainen maa: väestöstä 3,7 miljoonaa eli 68 prosenttia kuuluu keskiluokkaan.
Matalatuloisia on 26 prosenttia, eikä heiltä enää voida tai kehdata leikata, EVA arvioi.
Korkeatuloisia taas on vain 6 prosenttia suomalaisista eikä heidän verojensa kiristäminen tuottaisi tulosta, joka riittäisi kroonisen alijäämän kattamiseeen.
Tämän takia EVA leikkaisi ensimmäiseksi keskiluokan etuisuuksia. Ja suurin keskiluokkainen ryhmä ovat eläkeläiset. Lähes joka kolmas täysi-ikäinen on eläkeläinen. Enemmän kuin joka neljäs julkisen talouden euro on EVA:n mukaan eläke-euro.
Ikä tuo eläkkeen lisäksi muitakin menoeriä. Sosiaali- ja terveysmenot ovat kasvaneet miljardilla eurolla vuodessa, kun suomalaiset ovat vanhentuneet. Pitkäaikaishoivan tarve kasvaa ja hoitojen hinnat kiipeävät korkeammalle.
EVA peluuttaa analyysissaan ikääntyneet ja heistä aiheutuvan taloudellisen taakan lasten ja nuorten hyvinvointivaltiota vastaan. Ja kukapa lapsilta heidän tulevaisuutensa haluaisi riistää.
EVA lisäisi keskiluokan omavastuita, nostaisi asiakasmaksuja, perisi korkeakouluissa lukukausimaksuja ja asettaisi autoilijoille tietulleja.
Tositoimet pöytään: eläkeindeksit jäähän, liikenteeseen maksuja
EVA on liikkeellä ison vasaran kanssa. Julkisen talouden kestävyyttä ei analyysin mukaan vahvisteta pienillä teoilla, tarvitaan tositoimia.
EVA:lla on tarjota myös tarkat luvut. Eläkesopeutusta se ehdottaa kahden miljardin euron edestä. Tähän päästäisiin kiristämällä eläkkeiden verotusta noin 250 miljoonalla eurolla vuodessa ja jäädyttämällä työeläkkeiden indeksikorotukset.
Eläkeikä on EVA:n arviossa liian matala ja sidottu elinajanodotteeseen liian löperöllä ja hitaalla tavalla. EVA nostaisikin eläkeiän vuoteen 2030 mennessä 67 vuoteen nykyisestä 65:stä.
Liikenteestä vuosittain kerättävät 4-5 miljardia sulavat EVA:n mielestä, kun liikenne sähköistyy ja uusiutuvat polttoaineet yleistyvät. Mutta liikenteen veroja voi toki kiristää, poistaa verohuojennuksia tai määrätä uusia veroja ja maksuja.
Koko kansan terveysvakuutus - ei kuitenkaan Amerikan-malliin
EVA:n analyysin kirjoittaneen Jussi Pyykkösen mielestä Suomi tulisi toimeen viidellä sote-alueella. Kuntien lukumäärää hän ei arvioi, mutta sen olisi syytä olla nykyistä pienempi.
Terveydenhuollon säästöt ratkeaisivat kokonaan uudella mallilla, jonka Pyykkönen on ristinyt ”Koko kansan terveysvakuutukseksi”.
Julkisen terveydenhuollon kanssa päällekkäisistä järjestelmistä kyytiä saisivat työterveys sekä opiskelijoiden terveydenhuolto.
Terveydenhuollon rahoitus muuttuisi vakuutuspohjaiseksi. Se mahdollistaisi EVA:n mukaan myös yksityisen perusterveydenhuollon hyödyntämisen kaikille
Pyykkösen mielestä kyse ei olisi radikaalista uudistuksesta, vaan Kelan nykyisen toiminnan laajentamisesta.
– Ei Amerikan-malliin, jossa terveysvakuuttaminen on riippuvainen varallisuudesta. Aika monessa Euroopan valtiossa on julkinen vakuutus ja kattava perhelääkäreiden rekisteri, jonka kautta hoitoon pääsy järjestetään.
Pyykkösen hahmotelmassa perhelääkärit kirjautuisivat Kelan rekisteriin ja saisivat Kelasta asiakaskohtaisen vuosimaksun.
EVA muistuttaa, että jatkuva hoitosuhde lykkää hoidon tarvetta myöhäisemmäksi. Kun väestö väistämättä vanhenee, niin palvelutarpeen myöhentyminen samassa tahdissa vähentää kestävyysvajetta valtiovarainministeriön mukaan kolmella miljardilla eurolla.
Politiikkaradio käsitteli 9.4. tuoretta selvitystä velkajarrusta. Sen mukaan toistuvat leikkaukset voivat laukaista pahenevan velkakierteen. Politiikkaradion haastattelussa ovat UTAKin pääekonomisti Otto Kyyrönen ja PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen. Toimittajana Linda Pelkonen.
