Suomen ortodoksinen kirkko ja kolttasaamelaiset aloittavat oman totuus- ja sovintoprosessinsa.
Suomen valtiolle joulukuussa luovutetussa saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportissa on noussut esiin asioita, joita ortodoksisen kirkon tulisi myös selvittää.
– Meillä on myös historian tapahtumia, joita tulee käydä läpi. On surullista, miten meillä Suomessa on tapana puhua vähemmistöjen yli. Me myös olemme kävelleet kolttasaamelaisten yli, sanoo arkkipiispa Elia.
Myös Suomen evakelis-luterilainen kirkko sai oman totuusprosessinsa valmiiksi kesällä 2025 ja pyysi saamelaisilta anteeksi historian väärintekoja.
Totuus- ja sovintokomissioiden tehtävänä on selvittää menneisyyden ihmisoikeusloukkauksia, traumoja tai vääryyksiä. Niiden tavoitteena on edistää sovintoa, eheyttää yhteiskuntaa ja antaa uhreille ääni.
”Ei mikään helppo prosessi”, sanoo kolttien luottamusmies
Kolttasaamelaiset ovat olleet ortodoksisen kirkon jäseniä 1500-luvulta lähtien, jolloin pyhittäjä Trifon Petsamolainen käännytti heidät.
Totuuskomissiolle tehdyn tutkimuksen mukaan ortodoksinen kirkko on usein nostanut esiin aikaansaannoksiaan, kuten saamen kielen käyttöä jumalanpalveluksissa, muttei ole tarpeeksi tunnustanut aiempia toimiaan saamelaisten sulauttamisessa valtaväestöön. Ortodoksinen kirkko on myös ylläpitänyt kolttasaamelaisten marginalisointia.
Kirkko saa myös kritiikkiä siitä, ettei ole vuosisatojen saatossa priorisoinut koltansaamenkielisten työntekijöiden hankkimista.
Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroffin mielestä on merkittävää, että kirkko on itse päättänyt aloittaa totuus- ja sovintoprosessin.
– On positiivista, että kirkko on ottanut heti aktiivisen roolin. Sillä on iso merkitys, että eri toimijat lähtevät edistämään kehoituksia, joita loppuraportti on antanut, sanoo Feodoroff.
Ortodoksinen kirkko tapaa kolttasaamelaisten kanssa ensimmäisen kerran maaliskuussa.
– Suhtaudun prosessiin varovaisen optimistisesti. Tämä ei ole helppo prosessi ja toivon hyvää yhteistyötä, jonka pääsemme ensi kuussa aloittamaan arkkipiispan johdolla, toteaa Feodoroff.
Arkkipiispa Elian mukaan tavoitteena on kuulla tarkkaan saamelaisia ja millaisia kipukohtia yhteisen historian ajalta nousee esiin.
– Prosessin tulee olla rehellistä ja avointa. Ilman totuutta meillä ei ole sovintoa. Meidän täytyy kirkossa ottaa vastaan se kritiikki, mitä tulee, emmekä yritä selitellä tai puolustella asioita.