Levottomina aikoina sijoittajat etsivät turvasatamaa, jossa sijoituksen arvo edes säilyisi, vaikka tuottoa ei tulisikaan. Kulta onkin nyt ennätyskallista. Mutta missä mataa kullan tapaiseksi turvasatamaksi luodun kryptovaluutan, bitcoinin arvo?
Lokakuun huippulukemasta bitcoinin arvo dollareissa on lähes puolittunut. Puheeseen on noussut jälleen sana kryptotalvi.
Lohkoketjutekniikkaa ja kryptovaluuttoja Aalto-yliopistossa tutkivan Ville Savolaisen mielestä romahduksessa ei ole mitään uutta. Hänen laskujensa mukaan menossa on viides kryptotalvi.
Tammikuussa 2009 syntyneen bitcoinin alkutaipaleella prosentuaalisesti iso romahdus tapahtui jo vuonna 2011, kun kryptokolikon arvo putosi 30 dollarista kahden dollarin tienoville. Kryptovaluutalla ei käytykään kauppaa riittävästi, ja sijoittajien into hyytyi.
Hakkerit horjuttivat kauppapaikkoja, kiinnostus kryptoihin ei riittänyt
Seuraavan kerran sijoittajien usko loppui, kun kryptovaluutan ympärille syntyneistä markkinapaikoista ensimmäinen hakkeroitiin. Vuonna 2011 Mt. Gox -nimiseltä kauppapaikalta hävisi 25 000 bitcoinia, joiden arvo oli noin 400 000 dollaria. Sen kautta kulki tuolloin noin 70 prosenttia bitcoin-vaihdosta.
Hakkeroinnin jälkeen, vasta vuonna 2013, Mt. Gox alkoi rajoittaa perinteisen valuutan nostoja. Vuotta myöhemmin myös bitcoin-nostoja alettiin rajoittaa. Mt. Gox meni lopulta konkurssiin vielä vuoden 2014 aikana.
Tuon jälkeen kryptovarkauksia on tapahtunut useita.
Vuonna 2018 tunnelman pilasi Yhdysvaltojen pörssivalvoja, SEC, joka puuttui kryptovaluuttojen villin lännen meininkiin. Markkinoille tuotiin parin vuoden ajan kolikkoanteja, joiden ainoa tarkoitus oli nostaa sijoittajien rahat.
Toukokuussa 2022 kryptomarkkinat kokivat ison kriisin, kun viidenneksi suurimmaksi kryptovaluutaksi nousseen Terra Lunan kurssi romahti muutamassa päivässä lähes sadasta dollarista sentin sadasosiin.
Vakaaksi valuutaksi (stablecoin) aiottu Terra yritti pitää arvonsa tasan yhdessä Yhdysvaltain dollarissa monimutkaisen tasapainomekanismin avulla.
Kun ero dollariin heilahti pari senttiä, pettivät hermot muutamalta suuromistajalta, jotka työnsivät markkinoille suuria eriä kolikoitaan. Ostajia ei kuitenkaan löytynyt. Kaikkien kryptovaluuttojen arvot putosivat.
Marraskuussa 2022 tuli lisää huonoja uutisia. Kryptovälittäjä FTX meni konkurssiin. Sen kryptolompakoista oli varastettu yli 477 miljoonaa dollaria.
Trumpin kryptoharrastus sekä nosti että laski
Tuosta notkahduksesta kryptot nosti nousuun Donald Trumpin valinta presidentiksi. Trump kun lupasi, että kryptovaluuttojen sääntelyä helpotetaan. Hän myös kaavaili, että Yhdysvallat hankkisi kullan rinnalle kryptovaluuttavarantoja.
Kryptojen kallistumista selitti sekin, että monet finanssitalot toivat myyntiin pörssinoteerattavia rahastoja, etf:iä, joiden perustana oli bitcoin tai muu kryptovaluutta. Kryptovaluuttoihin sijoittaminen siis helpottui, ja kadunmieskin pystyi niitä tätä kautta ostamaan. Viime kuukausina rahavirta on kulkenut niistä ulospäin.
Trump ja hänen lähipiirinsä laskivat myös itse liikenteeseen kryptokolikoita. Yhden tulkinnan mukaan tämä viimeistään oli merkki kryptoihin hurahtaneille, ettei keskuspankkien ulottumattomissa ollut vallankumouksellinen valuuttajärjestelmä ollut enää kovin vallankumouksellinen, vaan valtavirtaa.
Tämän tapaisista kehäpäätelmistä koostuvat parhaatkin selitykset kryptovaluuttojen nousulle.
Kryptopörsseistä puuttuu hätäjarru
Mistä sitten alkoi meneillään oleva kryptotalvi, josta voi tulla pitkäkin?
Kun äärioptimistiset sijoittajat ottavat velkaa hakeakseen kovempia tuottoja, he altistuvat vipuvaikutukselle myös toiseen suuntaan.
Lokakuussa 2025 lainanantajat alkoivat kysellä lainaamiensa oikeiden valuuttojen perään, jolloin tappiolla olleet velkasijoittajat joutuivat panemaan lisää kryptojaan myyntiin. Ostajat vain puuttuivat. Kierre alaspäin oli syntynyt. Likviditeetti vain katosi.
Mutta mikä sen laukaisi?
Tutkijan mukaan hajautettua talousjärjestelmää (decentraliced finance) ajavien kryptosijoittajien ja perinteisen rahoitusjärjestelmän ero on siinä, että kryptokaupassa ei juuri ole mekanismeja automatisoidun kaupankäynnin hidastamiseksi. Vakiintuneissa pörsseissä voidaan arvopaperin kauppa keskeyttää, jos hintaliikkeet äityvät liian suuriksi.
– Kyselin asiasta, ja ainoa selitys, jonka sain oli pelkkä ”likviditeetti katosi”. Pelothan voivat olla rationaalisia tai epärationaalisia, mutta tuossa saattoi käydä niin, että joku vain päätti myydä ja tuli pakottaneeksi kaikki muutkin myymään, jos myynti vain oli tarpeeksi iso.
No entä sitten jatkossa, pysyykö kryptotalvi seuranamme pitkäänkin?
Ville Savolainen pidättäytyy kryptovaluuttojen tulevaisuuden arvioinnista.
– En tutkijana lähde arvailemaan, mitä seuraavaksi tapahtuu tai mitä kannattaa tehdä. Ne ovat yleensä lose-lose-hommia. Jos menee pieleen, niin saa syyt niskoilleen. Jos osuu kohdalleen, niin ei siitä kiitosta tule!
Eläkeyhtiöt välttävät kryptoja
Viime kesänä julkaistun selvityksen mukaan jopa puoli miljoonaa suomalaista on sijoittanut kryptovaluuttoihin.
Suurimpien sijoittajien eli työeläkeyhtiöiden täytyy lain mukaan sijoittaa tuottavasti ja turvaavasti. Sen takia suoria kryptosijoituksia ei niiden sijoitussalkuissa ole.
Varman sijoituksista (68,3 miljardia euroa vuoden 2025 lopussa) vastaava varatoimitusjohtaja Markus Aho toteaa yksiselitteisesti sähköpostiviestillä, että kryptovaluuttoja ei ole Varman salkussa eikä aktiivisessa harkinnassa.
Ilmarisen (67,5 miljardia euroa) sijoitusjohtaja Annika Ekman perustelee pidempisanaisesti.
– Turvaavasti sijoittaminen edellyttäisi, että sijoituskohteen arvon pystyisi luotettavasti fundamentteihin perustuen määrittämään. Kryptojen kohdalla se on mielestämme lähestulkoon mahdotonta. Olemme arvioineet kryptojen roolia osana meidän salkkua aika ajoin. Emme ole nähneet niihin sijoittamista perustelluksi.
Sähköpostitse vastannut Ekman tosin toteaa, että pientä kryptoaltistumaa syntyy tulee osana hedge fund -sijoituksia. Kyse voi olla sijoituksista kryptovaluuttoihin tai niihin liittyviin osakkeisiin.
Elon (34,4 miljardia euroa) allokaatiojohtaja Kari Vatanen sanoo sähköpostissa, ettei yhtiö sijoita suoraan kryptovaluuttoihin. Ne soveltuvat hänen mielestään heikosti pitkän aikavälin institutionaalisiksi sijoituskohteiksi.
– Kryptovaluuttojen arvo perustuu niiden kysyntään ja tarjontaan ja niillä ei ole fundamenttiin perustuvaa arvoa tai tuottoja generoivaa kassavirtaa. Sen sijaan kryptovaluutat voivat soveltua muun muassa hyödykemarkkinoiden tapaan kvantitatiivisia malleja hyödyntävien aktiivisten vaihtoehtorahastojen laajempaan sijoitusinstrumenttien joukkoon.