Manifestointi trendaa nuorten naisten suosimilla somealustoilla. Esimerkiksi sosiaalisen median sovelluksesta Tiktokista löytyy lähes sata miljoonaa postausta manifestoinnista.
Moni suomalainen vaikuttaja opettaa seuraajilleen, miten oikeilla ajatuksilla, tunteilla ja mielikuvilla voi saavuttaa unelmansa ja luoda haluamansa todellisuuden.
Manifestointi perustuu vetovoiman lakiin. Kielteiset ajatukset vetävät puoleensa kielteisyyttä, myönteiset myönteisyyttä. Siksi positiivinen ajattelu on manifestoinnin keskiössä.
Käytännössä manifestointi on toivomusten esittämistä korkeammalle voimalle, kuten universumille. Toivomukset voivat olla rahaa, ihmissuhteita tai asuntoja.
Katso Areenasta uusi Manifestoijat-ohjelma, jossa sarjan päähenkilöt kertovat onnistuneensa manifestoimisessa.
Positiivisuus voi masentaa
Miten manifestointiin kannattaa suhtautua? Toimiiko se?
Manifestointi on ristiriidassa fysiikan lakien kanssa, koska pelkällä ajatuksen voimalla ei voi saada aikaan muutoksia ulkoisessa todellisuudessa.
Silti moni väittää onnistuneensa manifestoinnissa. Maailmalla tunnettu esimerkki on näyttelijä Jim Carreyn uratarina, josta on kertonut muun muassa CNBC. Carrey kirjoitti itselleen uransa alussa kymmenen miljoonan dollarin shekin. Muutaman vuoden päästä hän allekirjoitti elokuvasopimuksen, josta sai samaisen summan.
Aivojen näkökulmasta tavoite on jo saavutettu.
Aivotutkija ja psykologian tohtori Jukka Häkkinen
Kokemus voi selittyä sillä, että ihminen on uurastanut toiveensa eteen. Itseensä uskominen saa myös yrittämään. Sattumakin voi vaikuttaa.
Aivotutkija ja psykologian tohtori Jukka Häkkinen Helsingin yliopistosta kommentoi manifestointia koskevia epärealistisia odotuksia: se, että odottelee passiivisena universumin suomaa menestystä, ei johda mihinkään.
Häkkisen mukaan voi jopa olla niin, että ihmisen vahvat mielikuvat omasta onnistumisestaan voivat vähentää motivaatiota ponnistella tavoitetta kohti.
– Aivojen näkökulmasta tavoite on jo saavutettu.
Lue lisää aiheesta amerikkalaistutkijoiden tutkimuksesta vuodelta 2016.
Muisti vaikuttaa tulkintoihin
Psykologian professori Gabriele Oettingen on tutkimuksissaan todennut, että positiivinen mielikuvaharjoittelu voi passivoida ja saada jopa masentuneeksi. Näin positiivisuus voi kääntyä jopa toksiseksi, eli vahingolliseksi tai myrkylliseksi.
Häkkinen avaa, kuinka muisti vaikuttaa tulkintoihin. Muistamme ja kiinnitämme huomiota asioihin, jotka sopivat oletuksiimme. Ihminen kiinnittää huomiota tilanteisiin, joissa manifestointi tuntuu toimivan.
Manifestoija voi myös muuntaa kriteereitä. Asiat, jotka eivät alun perin olleet manifestoinnin piirissä, voidaan tulkita onnistumiseksi.
Epäonnistunut manifestointi voidaan selittää parhain päin: aika ei ollut vielä kypsä. Näin manifestointi tuntuu toimivan myös silloin, kun se ei toimi.
Uushenkisellä kentällä naiset ovat keskeisissä rooleissa parantajina, hoitajina, johtajina ja asiakkaina.
Manifestoinnin väitöskirjatutkija Eveliina Lauhio
Menestymisen tavoittelu voi kostautua
Manifestointia voi verrata nykypäivän naisten uskonnollisuuteen. Manifestoinnin väitöskirjatutkija ja toimittaja Eveliina Lauhio Helsingin yliopistosta kertoo, että naisten osuus korostuu uushenkisellä kentällä.
Tutkimusten mukaan henkisestä opiskelusta ja erilaisesta uuden kokeilusta on tullut länsimaissa erityisesti naisten tapa harjoittaa uskontoa. Uskonnon harjoittaminen voi tarkoittaa esimerkiksi arjen käytäntöjä, joissa vahvistetaan henkisyyttä, vaikkapa rituaalein.
Perinteisten uskontojen rinnalle on tullut yksilöllisempiä hyvinvoinnin ja henkisyyden muotoja, mutta tarve syvemmille merkityksille ei ole kadonnut, vaan sen ilmenemismuodot ovat moninaistuneet.
– Uushenkisellä kentällä naiset ovat keskeisissä rooleissa parantajina, hoitajina, johtajina ja asiakkaina, Lauhio kertoo.
Australialaistutkijat kirjoittavat vuoden 2023 tutkimusartikkelissaan nykykulttuurin menestysteollisuudesta, johon myös manifestointi kietoutuu. Menestymisestä on tullut kulttuurinen ihanne.
Eveliina Lauhio toteaa, että manifestoinnin suosion taustalla voidaan nähdä uusliberalistisen ajattelun piirteitä, joissa yksilön oma vastuu korostuu. Ihminen nähdään ikään kuin oman onnensa seppänä.
Ylen Manifestoijat-sarja seuraa neljän nuoren naisen elämään, jotka uskovat, että manifestoinnin avulla voi kääntää koko elämän suunnan ja muuttaa vaikeudet voitoiksi.
Nature Communications -tiedelehden vuoden 2024 tutkimuskatsauksessa kerrotaan, kuinka yksilöiden mahdollisuudet menestymiseen eivät ole tasa-arvoisia. Esimerkiksi sukupuoli ja asuinpaikka vaikuttavat mahdollisuuksiin verkostoitua ja edetä uralla.
Australialaiset tutkijat ovat havainneet, että monet manifestointia harjoittaneet olivat valmiita ottamaan riskejä ja heillä oli usein taustalla vararikko. Tutkimuksessa manifestoijilla oli luottamusta epätodennäköiseen menestymiseen, ja heillä ilmeni alttiutta rikastu nopeasti -huijauksiin.