Euroopan komissio esitti tiistaina, että Suomi voisi joutua liiallisen alijäämän menettelyyn.
Syynä on julkisen talouden velkaantuminen ja alijäämä, jotka ylittävät EU:n sallitut rajat: julkinen velka on jo yli 88 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT) ja alijäämä 4,5 prosenttia – rajat ovat 60 ja 3 prosenttia.
Miksi Suomi on joutumassa tarkkailuluokalle nyt, vaikka hallitus on luvannut laittaa talouden kuntoon?
Valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö Mikko Spolander sanoi Ylen A-studiossa, että menettelyyn joutuminen on seurausta kroonisesta alijäämästä.
– Suomen talousnäkymät ovat heikentyneet, koska talouden tulot eivät riitä kattamaan kasvavia menoja, kuten sote- ja puolustusmenoja sekä velan korkoja.
Kenen vastuulla tilanne on – nykyisen vai edellisten hallitusten?
Spolander ei halua lähteä etsimään syyllisiä.
– Tarvitaan ratkaisuja ja toimijoita, jotka saavat velkaantumisen kääntymään laskuun, jolloin myös liiallinen alijäämä poistuu.
Mitä menettely tarkoittaisi Suomelle käytännössä?
Suomi joutuu raportoimaan tiheämmin julkisen talouden tilanteestaan ja suunnitelmistaan Euroopan komissiolle. Jos toimet eivät riitä, seurauksena voi olla rangaistuksia.
Mitkä ovat ratkaisuja?
Komissio edellyttää Suomelta julkisen talouden sopeutustoimia – seuraavalle vaalikaudelle arvioidaan noin 6 miljardin sopeutustarve, ja kahdelle vaalikaudelle yhteensä jopa 11 miljardia euroa.
Spolander sanoo, että ratkaisujen valikoimassa pitää olla kaikki keinot: kasvun ja työllisyyden tukeminen, tuottavuuden parantaminen, veronkorotukset sekä menojen tarkastelu, säästöt ja uudelleenkohdentaminen puolustusmenojen vuoksi.
– Millään vanhalla reseptillä me emme tästä pääse pois.
Voiko komissio olla liian synkkä Suomen talouden ennustamisessa?
Spolander arvioi, että komissio näkee Suomen talouden tuotantopotentiaalin aiempaa matalampana, mikä selittää synkän kasvuarvion.
Hän uskoo, että Suomi voi nousta nopeampaankin kasvuun, kunhan tilanne helpottaa.
– Itse olen tulkinnut niin, että me olemme pitkittyneessä taantumassa, jota on pitkittänyt erilaiset ulkoiset sokit.
Miten pitkään Suomi voi olla menettelyssä?
– Jos me saadaan velkasuhde taittumaan arvioiden mukaan, niin me ollaan vuosikymmenen lopulla tarkkailuluokalta pois. En halua tästä kuitenkaan tilille, Spolander virnistää.