Tavoite oli selvä. Petteri Orpon (kok.) hallitus tekisi Suomen menoihin ja tuloihin miljardin euron lisäsopeutuksen jo aiemmin tehtyjen yhdeksän miljardin euron lisäksi.
Näin hallitus pysyy kiinni tavoitteessaan vakauttaa julkisen talouden velkasuhde vuoteen 2027 mennessä. Velkasuhde tarkoittaa velan osuutta bruttokansantuotteesta.
Tiistaina hallitus päätti riihensä ja miljardin euron säästöt saatiin kasaan. Se ei toteudu vielä ensi vuonna, mutta vuoden 2027 tasossa miljardi täyttyy.
Perussuomalaisten piiristä kuultu rasistisena pidetty puhe synnytti budjettiriihen aluksi ristiriidan hallituspuolueiden välille – mutta leikkauksista, veronkorotuksista ja kasvutoimista päästiin siitä huolimatta sopuun.
Kokosimme tähän artikkeliin listan merkittävimmistä sopeutustoimista.
Näin miljardi säästetään
- Asuntorakentamisen tuet: 365 miljoonaa euroa
Yksittäisistä säästökohteista suurin on valtion takaamien ARA-lainojen valtuuksien vähentäminen. Se tarkoittaa, että valtio vähentää tukeaan ja lainatakauksiaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen ja peruskorjauksiin.
- Yritystuet: 141 miljoonaa euroa
Hallitus aikoo leikata mm. Business Finlandin innovaatiotukia sekä Puhtaan energian Suomi -kärkihankkeen rahoitusta. Leikkaus kohdistuu myös investointeihin liittyvään elinkeinopoliittiseen varaukseen. Useisiin yritystukiin tehdään 30 prosentin tasoleikkaus.
Muitakin yritysten verotukia karsitaan myöhemmin päätettävällä tavalla yhteensä 20 miljoonalla eurolla. Niistä ei kerrottu nyt enempää kuin, että maatalouden energiatukiin ei kosketa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön elokuvatuotannon tukiin tehdään useiden miljoonien eurojen leikkaus, mutta ilmeisesti uutta tukea kaavaillaan EU-direktiivin mukaisella maksulla, joka kohdistuu Suomessa suoratoistopalveluita tarjoaviin toimijoihin.
- Maahanmuuttajien kotouttaminen ja kehitysyhteistyö: 50 miljoonaa euroa
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esitteli elokuun alussa Valtiovarainministeriön oman budjettiehdotuksen, josta ei budjettiriihessä lopulta jäänyt kovin paljon jäljelle. Perussuomalainen kädenjälki näkyy kuitenkin ensi vuoden budjetissa ainakin maahanmuuttajien kotouttamiskorvauksien ja kehitysavun leikkauksissa.
Tästä kehitysyhteistyön osuus on 20 miljoonaa euroa siten, ettei se kohdistu kansalaisjärjestöjen kautta tapahtuvaan työhön.
Kotouttamisen 30 miljoonan leikkaus toteutuu kuntien lainsäädännöllisiä velvoitteita karsimalla.
- Haittaverot ja hyvätuloiset eläkeläiset: 126 miljoonaa euroa
Veronkorotuksia ei budjettiehdotuksessa liiemmälti ole. Tupakan, alkoholin ja nikotiinivalmisteiden sekä jätteiden veroja aiotaan kuitenkin kasvattaa. Se, mihin vero tarkemmin kohdistuu, päätetään ensi keväänä.
Verotuspäätös on myös se, että hyvätuloisille eläkeläisille kohdistunutta veronkevennystä pienennetään aiemmin kaavaillusta. Orpon hallitus ilmoitti keväällä leikkaavansa ”raippaveroa”, eli yli 47 000 euron eläketulojen vajaan kuuden prosentin lisäveroa. Nyt tuo veroale jää aiemmin kerrottua pienemmäksi.
Kokonaisuudessa on mukana myös sähköön kohdistuvan huoltovarmuusmaksun 56 miljoonan euron korotus.
- Yksityiset lääkärikäynnit: 60 miljoonaa euroa
Yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksia leikataan. Jo ennen budjettiriihtä Yle uutisoi, että yksityisen puolen lääkäripalveluiden Kela-korvausten korotukset eivät ole vähentäneet painetta julkisen puolen hoitojonoissa. Nyt noista korvauksista nipistetään.
Samalla kuitenkin Kela-korvauksiin tehdyt laajennukset säilyvät. Tämä koskee mm. hedelmöityshoitoja, suun terveydenhuoltoa, gynekologin vastaanottoa ja fysioterapiaa. Myös yli 65-vuotiaille kaavailtu valinnanvapauskokeilu toteutuu.
- Rahaa metsästä ja eläkekassasta: 120 miljoonaa euroa
Hallitus aikoo ottaa rahoja budjetin tilkkeeksi myös Valtion eläkekassasta. Tämä ylimääräinen tuloutus on määrä kattaa rahaston kasvavilla sijoitustuotoilla. Niitä odotetaan, kun eläkerahasto saa luvan sijoittaa aiempaa enemmän osakkeisiin.
Valtion talouden paikkaaminen valtion eläkevaroista on mahdollista, koska myös valtion eläkkeet maksetaan budjettivaroista – ja niillä on siinä mielessä veronmaksajien takuu.
Lisätuloutuksia tehdään myös Metsähallitukselta, 8 miljoonaa euroa. Tämä on kuitenkin tarkoitus suorittaa ilman hakkuiden lisäämistä valtion metsistä.
- T&K-rahoitus: 95 miljoonaa euroa
Tutkimus- ja kehitysrahoituksessa tavoitellaan yhä yhteistä parlamentaarista linjausta, eli 1,2 prosentin osuutta bruttokansantuotteesta vuonna 2030.
Säästöä saadaan kuitenkin nipistettyä, kun rahoitukseen liittyvää lakia päivitetään vastaamaan tuoreita talousennusteita ja Sitran T&K-toiminta luetaan jatkossa osaksi valtion rahoitusosuutta.
Kokonaisuutena tutkimus- ja kehitysrahoitus ilmeisesti kasvaa seuraavina vuosina – mutta ei niin paljon kuin aiempi laskutapa olisi sitä kasvattanut.
- Sote-erikoistumiskoulutus ja lääkekorvausten palautukset: 30 miljoonaa euroa
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen liittyvään korvaukseen linjattua 15 miljoonan euron säästöä jatketaan myös vuonna 2027.
Lisäksi lääkekorvauksista saadaan säästöä, kun ”ehdollisten palautusmaksujen arviota nostetaan vastaamaan toteutuneita palautuksia”.
- Virastojen toimintamenot: 25 miljoonaa euroa
Opetushallitusta ei olla viemässä ministeriön alaisuuteen, mutta säästöjä eri virastoista haetaan jatkossakin käynnistettävän virastorakenneselvityksen perusteella. Muutoksista sovitaan kevään 2026 kehysriihessä.
Yllä olevilla toimilla täyttyy hallituksen tavoite. Tarkalleen ottaen 1 012 miljoonan euron sopeutus vuoden 2027 tasolla. Ensi vuonna siitä toteutuu 224 miljoonaa euroa.
– Tällä hetkellä näyttää, että tämä riittää, totesi valtiovarainministeri Purra tiedotustilaisuudessa.
Muokattu 3.9.2025 klo 9.15: lisätty grafiikka sopeutuksista.