Me Naiset julkaisee uudelleen kiinnostavimpia juttujaan. Tämä on yksi niistä.
Terveellistä herkuttelua ilman huonoa omaatuntoa!
Ei sokeriövereitä!
Tämänkaltaisilla saatesanoilla monet hehkuttavat somessa trendaavia ”terveellisiä herkkuja”, esimerkiksi karkkitaateleita sekä proteiinivanukkaita. Jopa suklaapatukasta voi napata itselleen proteiiniversion.
Mutta onko ”terveellinen herkku” oikeasti terveellinen?
Ensinnäkin herkun tarkoitus on olla ensisijaisesti satunnainen nautinto, toteaa Katja Nissinen. Hän on laillistettu ravitsemusterapeutti Terveystalosta.
– Jos proteiinivanukas on ihmisen mielestä oikeasti hyvää, niin sehän on hyvä juttu. Mutta jos ei, niin eihän sitä kannata syödä ollenkaan, hän toteaa.
Nissinen perustelee asiaa sillä, että makeanhimo ei tyydyty, jos herkku ei maistu omaan suuhun hyvältä. Silloin proteiiniherkun päälle syö helposti vielä oikeankin herkun.
Herkkuja kaksin käsin
Mieleen voi myös helposti sujahtaa ajatus siitä, että terveellisenä herkkuna markkinoituja ruokia voisi syödä mielin määrin. Nissinen tunnistaa ilmiön vastaanotoltaan.
– Se on vähän itsensä huijaamista ajatella, että terveellinen herkku on parempi vaihtoehto oikealle herkulle, ja siksi sitä voisi mättää kaksin käsin.
Jos tarkastellaan ravintoaineita, ”terveellinen herkku” toki usein on parempi vaihtoehto kuin perinteinen herkku. Esimerkiksi karkkitaatelissa on kuituja, jotka karkista puuttuvat käytännössä kokonaan. Kuidut tasapainottavat verensokeria, edistävät vatsan toimintaa ja madaltavat veren kolesterolipitoisuutta.
Lue lisää: Saatko tarpeeksi kuitua? Yksi suomalaisten suosima tapa on erityisen haitallinen
Karkkitaateleihin ei ole lisätty sokeria, mutta ne sisältävät melko paljon luontaista sokeria. Ravitsemuksen kannalta ei ole Nissisen mukaan väliä, onko sokeri luontaista vai lisättyä.
Myöskään hammasterveyttä ajatellen ei ole väliä sillä, syökö herkussaan olevan sokerin taatelina vai karkkina. Hampaiden näkökulmasta taateleita ei siis kannata napostella ainakaan pitkin päivää.
Sittenkin energiavajetta?
Oikeastaan kaikkein oleellisin kysymys ei edes ole se, onko ”terveellinen herkku” terveellinen. Olennaisempaa olisi miettiä, mistä toistuva herkkuhimo kumpuaa.
Moni pyrkii hallitsemaan makeannälkää kontrolloimalla syömiään herkkuja esimerkiksi korvaamalla ne terveysherkuilla, vaikka perimmäinen ongelma on ihan muualla.
Nissisen mukaan jatkuva makeanhimo on usein nimittäin seurausta siitä, että ihminen ei syö tarpeeksi säännöllisesti tarpeeksi ravinteikasta ja monipuolista ruokaa. Useimmille sopisi parhaiten 4–6 aterian päivärytmi.
– Mielestäni ruokien kategorisoiminen terveellisiin ja epäterveellisiin on melko typerä. Eihän ruokavalion tulisi koostua yksittäisistä ruoista vaan ruokavaliokokonaisuuksista, joihin sisältyy sekä terveelliseksi että epäterveelliseksi miellettyjä asioita.
– Lähtökohtaisesti ihmisen tulisi syödä sellaista oikeaa ruokaa, joka on hänen mielestään hyvää. Silloin sitä tulisi syötyä tarpeeksi, minkä jälkeen herkkuhimokin usein tasoittuu.
Ja tasapainoiseen ruokavalioon mahtuvat myös satunnaiset nautinnot.
Juttu on julkaistu aiemmin Me Naisissa helmikuussa 2025.
