Rallin MM-sarja on vedenjakajalla.

Eikä kyse ole pelkästään pitkään vatuloidusta vuoden 2027 suuresta sääntöremontista, vaan siitä, miten elinvoimaisena voidaan pitää lajia, jonka suurimmat tähdet päättävät tehdä jotain muuta elämässään.

Kalle Rovanperän ja Ott Tänakin eläköitymisen ohella rallin huippu-urheilustatukseen iskee ikävän tahran se, että tämän vuoden mestaruus saattaa hyvin mennä kohta 42-vuotiaalle osa-aikakuskille.

Juha Kankkunen alkoi kiertää rallin MM-sarjaa tällä Peugeot 205 -autolla 1986. AOP

En halua vähätellä yhtään Sébastien Ogierin lahjakkuutta, mutta uskooko kukaan, että formula ykkösten mestariksi voisi nousta kuski, joka jättäisi vajaan neljänneksen osakilpailuista väliin?

MTV:n pomot tekivät ainakin oman päätelmänsä. Sen moottoriurheilutarjonta laajenee Japanin Superformula-sarjalla.

Kun samassa talossa jatkaa myös rallin MM-sarja, saavat ainakin kanavapomot suoran vertailutuloksen lajien vetovoimasta.

En laittaisi rahojani likoon huhtikuisen Kanarian MM-rallin puolesta, kun Rovanperä samaan aikaan ajaa superlisenssipisteistä Superformulassa Kumamoton moottoriradalla.

Tosin lopullinen tieto jää varmaan Pöllölaakson katakombeihin.

Luonnollisesti rallihahmot uskovat horjumatta oman lajinsa elinkelpoisuuteen.

– Kaksi aika huippumiestä ajavat täällä viimeistä viikonloppua. Mutta en ole huolissani. Oliver [Solberg] tulee meille ja kivijalkamiehet [Elfyn Evans ja Sébastien Ogier] jatkavat, Toyotan tallipäällikkö Juha Kankkunen sanoi.

– Taka [Takamoto Katsuta] on hyvä ja Sami [Pajari] alkaa päästä podiumille.

Toyota on nyt voittanut viisi merkkimestaruutta peräkkäin. Ei tarvitse olla mikään meedio sanoakseen, että 2026 tulee kuudes.

Japanilaismerkki on kuitenkin ainoa autovalmistaja, joka tällä hetkellä täysillä panostaa rallin MM-sarjaan. Se jos mikä kertoo lajin elinvoimaisuudesta kaiken tarvittavan.

Hyundai yrittää linkuttaa ensi vuoden läpi tänä vuonna mahalaskun tehneen Thierry Neuvillen voimalla. Adrian Fourmaux on Saudi-Arabiassa osoittanut, että parhaimmillaan vauhti riittää osakilpailuvoittoihin, mutta ranskalainen on vielä oppipoika mestaruuskamppailuissa.

Juha Kankkunen uskoo rallin elinvoimaisuuteen. VESA PÖPPÖNEN / AOP

Korealaismerkki yrittää kosiskella jo kertaalleen ralliuransa päättäneitä Esapekka Lappia ja Dani Sordoa jakamaan kolmatta autoa.

Jälleen voisimme verrata formula ykkösten puolelle. Tilanne olisi jokseenkin sama, jos Red Bullilla soiteltaisiin Sebastian Vettelille ja Daniel Ricciardolle.

– Ei se kilpailu yhtään helpotu, vaikka kaksi huippua puuttuisi. Ne muut nousevat sitten samaan vauhtiin. Taso pysyy kovana, koska ovathan nämä kaikki hyviä kuljettajia, Kankkunen jatkoi.

– Ajoimme tuon Nasserin [Al-Attiya] kanssa yhtä aikaa hietikolla.

Samalla Laukaan ralliprofessori taisi viedä maton argumenttinsa alta. Missä muussa lajissa 54-vuotias skeet-ampuja kutsuttaisiin mukaan kilpailemaan MM-päätösosakilpailuun yli kymmenen vuoden tauon jälkeen?

– Uudet kyvyt tulevat automaattisesti, kunhan vain ranteet riittävät. Niin ne ovat löytyneet tähänkin asti.

Totuus on, ettei ralli kärsi lahjakkuuden puutteesta. Nuoria nälkäisiä kuskeja olisi tarjolla, mutta uran rakentaminen kotiseudun lähiöralleista kansainväliselle areenalle vaatii paljon rahaa.

Ja sitä rallilla ei ole ylen määrin.

Laji kärsii rakenteestaan. Sen kesto, seuraamisen vaikeus ja jatkuva uusien ralli-isäntien kosiskelu vievät sitä koko ajan kauemmas urheilukannattamisen ytimestä.

Ralli kilpaili 80-luvulla maailman suosituimman moottoriurheilusarjan tittelistä F1:n kanssa. Nykyään se tuntuu mahdottomalta. AOP

Oletteko nähneet yhtään fania Saudi-Arabian rallireitin varrella?

Eihän sinne tietenkään ole terveellistä mennäkään, mutta vaikka kuvat esimerkiksi Portugalin ralleista 1980-luvun puolivälistä ovat ihmishenkeä halventavia, ei kenenkään tarvinnut epäillä silloin rallin elinvoimaisuutta.

Silloin intohimo lajia kohtaan oli aito asia.

Nyt sitä taitaa löytyä vain tyranneilta, jotka käyttävät lajia oman julkisuuskuvansa kiillottamiseen.