Britannia, Ranska ja Saksa ovat tehneet oman rauhanehdotuksensa Ukrainaan vastauksena Yhdysvaltojen suunnitelmaan.
Euroopan maiden ehdotuksessa Ukraina sitoutuisi rajaamaan asevoimansa kokoon 800 000 henkeen, ja Nato ei sijoittaisi pysyvästi joukkoja Ukrainaan rauhan aikana.
Euroopan maat vaativat Ukrainalle Yhdysvalloilta turvatakuita, jotka vastaisivat Naton viidettä artiklaa, jossa hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan on hyökkäys kaikkia kohtaan.
Britannia, Ranska ja Saksa ovat tehneet oman Ukrainan rauhanehdotuksen vastaukseksi Yhdysvaltojen esittelemään 28 kohdan rauhansuunnitelmaan.
Brittilehti The Telegraphin mukaan Euroopan maat ovat suunnitelmassaan valmiit hyväksymään Venäjän mukaan teollisuusmaiden G8-ryhmään. Sen mukaan suunnitelmassa sanotaan, että ”Venäjä pääsisi asteittain mukaan maailmantalouteen”.
Aiemmin uutistoimisto Reuters kertoi tietoja rauhansuunnitelmasta näkemänsä asiakirjan perusteella.
Euroopan maiden ehdotuksen mukaan Ukraina sitoutuisi rajaamaan asevoimiensa koon 800 000 henkeen rauhan aikana. Yhdysvaltojen suunnitelmassa vaadittiin Ukrainan asevoimien koon rajaamista 600 000 henkeen.
Lisäksi vastaehdotuksessa otetaan kantaa Naton joukkoihin Ukrainassa. Siinä todetaan, että Nato ei sijoittaisi pysyvästi joukkoja Ukrainaan rauhan aikana.
EUROOPAN ehdotuksessa edellytetään Ukrainalle sellaisia turvatakuita Yhdysvalloilta, jotka peilaisivat Naton viidettä artiklaa.
Naton viides artikla tarkoittaa, että hyökkäys yhtä puolustusliiton jäsenmaata kohtaan on hyökkäys kaikkia kohtaan. Sen mukaan jokainen jäsenvaltio on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaistaan tarpeelliseksi katsomallaan tavalla.
Vastaehdotuksessa halutaan luoda mahdollisimman vahvat turvatakuut, jotta Venäjä ei hyökkäisi Ukrainaan uudestaan.
Aiemmin viikolla julki tulleessa Yhdysvaltojen rauhansuunnitelmassa todettiin ylimalkaan, että Ukraina ”saa luotettavat turvatakuut”. Jos Ukraina hyökkää Venäjälle, se menettää ehdotuksen mukaan takuunsa. Sen lisäksi siinä määritellään, että Yhdysvallat saa ”korvauksen takuista”.
Britannian, Ranskan ja Saksan ehdotuksessa todetaan, että ”Ukrainan Nato-jäsenyys riippuu Naton jäsenten yksimielisyydestä, jollaista ei ole nyt olemassa”.
Euroopan vastaehdotuksessa ei ole yksityiskohtaista tietoa alueluovutuksista. Britannia, Ranska ja Saksa ehdottavat, että Ukraina sitoutuisi siihen, ettei se pyrkisi valtaamaan miehitettyjä alueita takaisin itselleen.
Yhdysvaltojen 28 kohdan suunnitelmassa ehdotettiin, että Krimin alue, Luhansk ja Donetsk tunnustettaisiin de facto Venäjän alueiksi. Lisäksi Hersonin ja Zaporižžjan alueilla rintamalinjat jäädytettäisiin, mikä tarkoittaisi niiden de facto tunnustamista rintamalinjan mukaisesti.
De facto tarkoittaa, että kansainvälisen oikeuden mukaan alueet kuuluisivat yhä Ukrainalle.
Euroopan vastaehdotuksessa vaaditaan myös, että Venäjän jäädytettyjä varoja voidaan käyttää Ukrainan jälleenrakennuksessa ja korvauksina Ukrainalle.
Ne pysyisivät jäädytettyinä siihen asti, kunnes Venäjä on korvannut tuhot Ukrainalle.
Venäjän keskuspankilta jäädytettyjä varoja on arvopaperikeskus Euroclearin tilillä Belgiassa 185 miljardin euron arvosta.
Aiemmin syksyn mittaan EU-maat ovat neuvotelleet järjestelystä, jossa Venäjän keskuspankin jäädytetyistä varoista luotaisiin Ukrainalle 140 miljardin euron sotakorvauslaina, jonka Ukraina maksaisi takaisin vain siinä tapauksessa, että Venäjä lopettaa hyökkäyssotansa ja korvaa aiheuttamansa tuhot.
Yhdysvaltojen rauhansuunnitelma taas linjasi, että ”100 miljardia jäädytettyjä venäläisiä varoja investoitaisiin Yhdysvaltojen johtamiin ponnisteluihin Ukrainan jälleenrakennukseen”.
Tämä tarkoitti Yhdysvaltojen jäädyttämiä venäläisvaroja, sillä amerikkalaisen suunnitelman mukaan taas Euroopan jäädyttämät Venäjän varat haluttaisiin kokonaan vapauttaa Venäjälle.
Naton hävittäjistä Euroopan vastaehdotuksessa todetaan, että niitä sijoitettaisiin Puolaan.
Lisäksi Euroopan ehdotuksessa on kohta, jonka mukaan Ukraina sitoutuu järjestämään vaalit niin nopeasti kuin mahdollista rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.
