Yritysten ja tutkimuslaitosten ennusteiden mukaan Suomeen tulee yhä enemmän ulkomaista työvoimaa lähivuosina. Puutteellinen kielitaito ja vieras kulttuuri luovat haasteita työpaikalla tehtävään perehdyttämiseen ja työnopastukseen. Yrityksiltä saadut kokemukset kuitenkin osoittavat, etteivät laatuvirheet ja tapaturmat ole yleisempiä vierasmaalaisten keskuudessa verrattuna suomalaisiin työntekijöihin.
Suurin ongelma ulkomaalaisilla työntekijöillä on kielitaidon puute. Auttava suomen kielen taito on lähes välttämätön työtehtävien hoitamisessa. Joitakin työpaikkoja on tarjolla, joissa kielitaito ei ole välttämätön, mutta työyhteisöön sopeutumiseen pitemmäksi aikaa vaaditaan kohtuullista kielenhallintaa. Osa vierastyövoimasta tulee Suomeen hyvin erilaisista kulttuureista, jolloin sopeutuminen yhteiskuntaan ja työelämään vie oman aikansa.
Sopeutumista selvitetään ennen rekrytointia
Ulkomaisia työntekijöitä tulee yrityksiin monin eri tavoin. Normaalin hakumenettelyn lisäksi työvoimaviranomaiset ja koulutuslaitokset tarjoavat maahanmuuttajia työmarkkinoille osittain yhteiskunnan tuella. Työvoimaa vuokraavien yritysten listoilla on yhä enemmän ulkomaalaisia työntekijöitä. Ennen ulkomaalaisen työntekijän valintaa kannattaa selvittää ja varmistaa muutamia asioita, jotka auttavat työnopastajia valmistautumisessa varsinaiseen työhön perehdyttämiseen.
Työlupamenettelyt on tietysti oltava kunnossa kuten muutkin asiat suomalaisten viranomaisten kanssa. Kielitaito on yleensä niin puutteellinen, joten sen arviointiin ei useinkaan ole mahdollisuutta. Sen sijaan on tarpeellista selvittää ulkomaisen työntekijän mahdollisuudet ja halu kielen omaehtoiseen harjoitteluun.
Jos työntekijällä on sukulaisia tai omasta maasta tulleita ystäviä Suomessa, se parantaa hänen viihtyvyyttään ja sopeutumistaan yhteiskuntaan ja työelämään. Työelämän ulkopuolisten asioiden pitää olla riittävän hyvässä kunnossa. Näissä asioissa maahan muuttajat kaipaavat tukea yhteiskunnan lisäksi myös yrityksiltä ja sen henkilöstöltä.
Työnopastuksen valmisteluun riittävästi aikaa
Ulkomaisen työntekijän työnopastuksen valmisteluvaiheeseen kannattaa varata riittävästi aikaa.
Perehdyttäjän ja työnopastajien on hyvä ottaa selvää työntekijän ammattitaidon ja kielitaidon lisäksi vieraan maan kulttuurista ja uskonnosta.
Yrityksen opastusaineiston kääntäminen kokonaan vieraalle kielelle on hankalaa ja kallista, mutta muutamien tukilistojenkin käännättäminen saattaa helpottaa merkittävästi oppimista ja muistamista.
Jos käännettävissä aineistoissa käytetään rinnakkain suomen ja vieraanmaan kieltä, aineisto toimii myös suomen kielen oppimisen tukena. Opastusaineiston yksinkertaistaminen ja kuvittaminen parantavat aineiston toimivuutta kaikissa opastustilanteissa.
Turvallisuusohjeiden ymmärtämisen varmistaminen on tärkeää työntekijän oman ja koko työyhteisön turvallisuuden kannalta.
Ulkomaiselle työntekijälle on työpaikan omien ohjeiden lisäksi selvitettävä työlainsäädännön keskeiset kohdat. Työturvallisuus-
laissa määritellyt vastuut, velvoitteet ja oikeudet eivät välttämättä ole vierasmaalaisten tiedossa. Tapaturmavakuutuslaissa ja työ-
terveyshuoltolaissa on myös tärkeitä kohtia, jotka opastuksessa on otettava huomioon. Suomen työlainsäädäntö saattaa muutenkin poiketa merkittävästi vieraan maan lainsäädännöstä.
Työnopastusjakson jälkeen on hyvä valita työyhteisöstä tukihenkilö, kummi, jonka puoleen työntekijä voi kääntyä ongelmatilanteissa. Kummimenettely on koettu monilla työpaikoilla hyväksi käytännöksi kaikkien uusien työntekijöiden kohdalla.
Yhteisellä työpaikalla varmistettava riittävä opastus
Yhteisillä työpaikoilla urakoitsijoiden palveluksessa saattaa olla ulkomaisia työntekijöitä, joiden kielitaito ei riitä suomenkielisten ohjeiden ymmärtämiseen. Työntilaajan on varmistettava, että vierasmaalaiset saavat riittävän opastuksen yhteisen työpaikan pelisäännöistä. Jos ohjeita käännetään vieraalle kielelle, on tärkeää sopia toimintatavoista ja kustannusten jaosta tilaajan ja urakoitsijoiden välillä.
Työturvallisuuslain mukaan työntilaajalla on tiettyjä velvoitteita aliurakoitsijoiden opastamisessa. Sellaisia ovat työpaikan liikenne-
järjestelyt, palo- ja pelastussuunnitelmat, ensiapujärjestelyt, töiden yhteensovittaminen yhteisellä työpaikalla, mahdolliset erityissäännöt ja työlupamenettelyt.
Yhteisen työpaikan työnopastus hoidetaan useasti niin, että urakoitsijoiden esimiehet ja työnopastajat perehdyttävät omat ulkomaiset työntekijänsä saatuaan ensin itse opastuksen työn-
tilaajalta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että urakoitsijalla on oltava yhteisellä työpaikalla ainakin yksi, joka kykenee kommunikoimaan suomen- tai ruotsinkielellä. Joillakin työpaikoilla on yhteiseksi kieleksi valittu englanti.
Urakoitsijoiden työntekijöiden kanssa on hyvä järjestää palaveri, jossa voidaan varmistaa, että kaikki ovat saaneet tarvittavat tiedot ja ymmärtäneet ne.
Teksti: Jukka Mäkeläinen
Kuva: Kari Rissa
