Konstantin I Sur'
| Konstantin I Sur' | |
| latin.: Flavius Valerius Aurelius Constantinus | |
 Konstantinan I kuvapatsaz Riman Kapitolijas | |
| nimi sündundan jäl'ghe: |
latin.: Flavius Constantinus |
|---|---|
| radmižen toižend: | |
| sündundan dat: |
27. uhoku 272 |
| sündundan sijaduz: | |
| valdkund: | |
| kolendan dat: |
[2] (65 vot) |
| kolendan sijaduz: |
Nikomeedia[d], Bitüünia ja Pontus (Rooma provints)[d], Rimalaine imperii |
| tat: | |
| mam: | |
 Konstantin I Sur' VikiAitas | |
Konstantin I Sur' , täuz' originaline nimi om Flavii Valerii Avrelii Konstantin (latin.: Flavius Valerius Aurelius Constantinus; sünd. 27. uhoku 272 (274), Naiss-lidn, Mözii-agj, Rimalaine imperii — kol. 22. semendku 337, Nikomedii, Rimalaine imperii, om mahapandud Konstantinopoliš), oli Rimalaižen imperijan imperator vspäi 306 surmhasai, kahtenz' ohjandai Konstantinan (Uziden Flavijoiden) dinastijaspäi.
Konstantinan Konstancii I Hlor-tat oli imperijan päivlaskmaižen palan ohjandajan (avgustan), Jelena-mam oli hristanuskoi i libui järgeližes perehespäi. Kazvatajad erigoitihe toine toižespäi, tat nai Maksimian-imperatoran Feodora-tütrindamal, i muga Konstantinal tegihe koume velled da koume sizart. Hloran politik oli hüvähengeline i oiktusekaz, ka hänen surman jäl'ghe vl 306 poigale oli kebnemb vedada ičeze politikad, eläjad avaižiba Konstantinan armijale kaikid verajid iče.
Vl 306 Konstantin kändihe tatan jäl'ghetulijaks, i imperijan sodaväged tedotiba händast avgustaks, Rimalaižen imperijan päivlaskman ohjandajaks. Konstantin I tegihe kaiken imperijan valdoičijaks kahten znamasižen vägestusen jäl'ghe: Maksencijan päl vl 312 i Licinijan päl vl 324. Todesižikš avgustoiden soda jätksihe imperijas kaks'kümne vot, i sen jäl'ghe Konstantin ližazi valdkundmaksoid uden sauvondan täht. Monarh sai absolütišt tobmut i surid oiktastusid ezmäižen kerdan Rimalaižes imperijas. Konstantin Sur' tegi hristanuskondad imperijan päreligijaks, no iče valatihe arni edel surmad. Sirdi valdkundan päivnouzmaižen palan pälidnad Nikomedijaspäi lähižhe Vizantii-lidnha, udesnimitadud Konstantinopolikš ičeze oiktastuseks, i sädi ut valdkundališt järgendust.
Erased hristanuskondan jumalankodikundad kumardelesoiš Konstantinale Surele i lugetas händast pühämeheks. Riman katoline jumalankodikund mülüti imperatorad pühämehiden nimikirjuteshe Brestan unijan jäl'ghe vl 1596. Mainitase lugetišiš 21. semendkud (3. kezakud pühäpertiš päivnouzmveronke).
