Siirry sisältöön

predicate

Wikisanakirjasta

Englanti

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

predicate (ei vertailuasteita)

  1. lausuttu, väitetty
  2. (kielitiede) predikatiivinen

Substantiivi

[muokkaa]

predicate (monikko predicates)

  1. (kielitiede) predikaatti
  2. (logiikka) predikaatti
  3. predikaattiosa

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]
Taivutus
ind. prees. y. 3. p.predicates
part. prees.predicating
imp. & part. perf.predicated

predicate

  1. väittää
  2. (logiikka) predikoida
  3. sisältää, implikoida
  4. to predicate sth on: perustaa jokin johonkin, perustella jokin jollakin

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Italia

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

predicate

  1. indikatiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä predicare
  2. imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä predicare
  3. monikon feminiinimuoto sanasta predicato (joka on partisiipin perfekti sanasta predicare)