ocurrir

Espanja

Verbi

ocurrir (3. konjugaatio: ind. prees. yks. 1. pers. ocurro [luo], ind. pret. yks. 1. pers. ocurrí [luo], part. perf. ocurrido)

1. tapahtua, sattua
2. refl.: ocurrirse tulla mieleen jollekulle

   A mí nunca no se me ocurría.

   Se ei koskaan tullut minulla mieleen.

Huomautukset

Verbi taipuu yleensä vain kolmannen persoonan muodoissa.