Tuusulan seurakunta
| Tuusulan seurakunta Tusby församling |
|
|---|---|
|
tunnus |
sijainti |
Seurakuntakeskus avattiin vuonna 2018. Se toimii aikaisemmin Puolustusvoimien käytössä olleessa rakennuksessa. |
|
| Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
| Hiippakunta | Espoon hiippakunta |
| Rovastikunta | Tuusulan rovastikunta |
| Pääkirkko | Tuusulan kirkko |
| Perustettu | 1653 |
| – Kappeliseurakunta | 1643 |
| – Emäseurakunta | 1653 |
| Jäsenmäärä | 25 518[1] (joulukuu 2025) |
| – Osuus asukkaista | n. 60,0 %[2] |
| Kirkollisvero | 1,45 % |
| Kirkkoherra | Eliisa Winberg |
| Tuusulan seurakunta | |
Tuusulan seurakunta on Tuusulan kunnassa toimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, joka on perustettu vuonna 1654. Se kuuluu Tuusulan rovastikuntaan yhdessä Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Nurmijärven seurakunnan kanssa. Tuusulan rovastikunnan osana seurakunta kuuluu Espoon hiippakuntaan.[3]
Tuusulan seurakunnan kirkkoherra on Eliisa Winberg. [4]Seurakunnalla on kaksi kirkkoa: Tuusulan kirkko ja Kellokosken kirkko, sekä lisäksi Jokelassa Kotikirkko. Seurakunnalla on kolme kappelia: Paijalan kappeli, Paijalan vanha kappeli ja Kellokosken kappeli.
Tuusulan seurakunta muodostettiin vuonna 1643 Sipoon seurakuntaan kuuluvaksi kappeliseurakunnaksi. Seurakunta muodostettiin Helsingin pitäjän osista ja erotettiin emäseurakunnaksi tuomiokapitulin päätöksillä vuonna 1653 ja 1668.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuusulan seurakunta perustettiin vuonna 1643 Sipoon seurakuntaan kuuluneena kappeliseurakuntana, mutta siihen liitettiin myös osia Helsingin pitäjän ja Nurmijärven seurakunnista. Itsenäiseksi seurakunta siitä muodostui vuonna 1653. Siitä on 1900-luvulla erotettu Keravan ja Järvenpään seurakunnat.[6]
Tilat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkot ja kappelit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuusulan seurakunnalla on kaksi kirkkoa, Kotikirkko ja kolme kappelia.
- Tuusulan kirkko on seurakunnan pääkirkko. Se on valmistunut vuonna 1734 Tuusulanjärven rannalle.
- Kellokosken kirkko on rakennettu vuonna 1800. Sen vieressä on seurakuntatalo.
- Jokelassa toimii Kotikirkko. Jokelan kirkko, joka rakennettiin vuonna 1976 ja purettiin vuonna 2022 sisäilmaongelmien vuoksi. Kirkosta jätettiin pystyyn kellotorni sekä osa päätyseinää. Kirkon kaksi kelloa varastettiin lokakuussa 2021[7], mutta ne saatiin takaisin vuonna 2022.
- Paijalan hautausmaan vanha kappeli on vuodelta 1910. Hautausmaan uudempi kappeli valmistui vuonna 1993.
- Kellokoskella on pieni kappeli.
Seurakuntakeskus ja muut seurakunnan tilat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seurakunnan toiminnallinen ja hallinnollinen keskus on Hyrylässä toimiva Tuusulan seurakuntakeskus.[8] Näiden lisäksi seurakunnalla on seurakuntatalo Kellokoskella, leirikeskus Rusutjärvellä, kirkkotupa Tuusulan kirkon vieressä, sekä vuokratilat Lahelassa ja Riihikalliossa.
Hautausmaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hautausmaita on neljä. Vanhin on Tuusulan kirkkopuisto, joka on perustettu vuonna 1777. Kellokosken hautausmaa on vuodelta 1809. Paijalan hautausmaa on perustettu vuonna 1896. Jokelan uurnalehto vihittiin käyttöön vuonna 1995.
Alueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seurakunta on jaettu kolmeen alueeseen: Jokela, Kellokoski ja Etelä-Tuusula, johon kuuluvat kaikki muut Tuusulan alueet.
Papisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavat henkilöt ovat toimineet Tuusulan seurakunnan kirkkoherroina:[9]
- 1654–1680: Johan Magnus Lupaeus
- 1682–1693: Johan Cramerus
- 1694–1727: Gustaf Hindsberg
- 1728–1731: Johan Sewonius
- 1732–1766: Benedikt Ignatius
- 1782–1796: Arvid Mårten Paulin
- 1799–1804: Lars Caëirenius
- 1805–1823: Simon Jusselius
- 1826–1829: Lars Filip Palander
- 1832–1853: Johan Ihlström
- 1856–1892: Karl Aspegren
- 1894–1898: Vilhelm Kajander
- 1902–1906: Martin Gunnar Brander
- 1908–1912: Arnold Melcher Berger
- 1916–1925: Uno Wegelilus
- 1926–1928: vt. Juho Karhu
- 1928–1955: Sulo Vaarantaus
- 1956–1961: Paavo Laitinen
- 1962–1963: Jussi Lajunen
- 1964–1987: Matti Korppi-Tommola
- 1987–2006: Sakari Vuorinen
- 2009–2024: Ulla Rosenqvist
- 2024– Eliisa Winberg
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jäsentilasto 2025 (Valitse "Aluevalinta"-kohdassa "Talousyksiköt", poista rasti "All"-kohdasta, valitse alue) kirkontilastot.fi. Viitattu 4.2.2026.
- ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain (Valitse kuukausi ja alue sekä muissa kohdissa "Yhteensä", paina "Näytä taulukko") Tilastokeskus. Viitattu 4.2.2026.
- ↑ Väkiluvut seurakunnittain 2008–2015 (xlxs-tiedosto (Excel)) Sakasti.fi. 27.1.2016. Kirkkohallitus. Arkistoitu 8.4.2016. Viitattu 26.3.2016.
- ↑ Papit Tuusulan seurakunta. Viitattu 23.3.2025.
- ↑ Seurakunta: Helsingin pitäjä Suomen sukututkimusseura. Viitattu 12.8.2022.
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: ”Tuusula”, Historian suursanakirja, s. 549. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
- ↑ Tiina Karppi, Joku varasti Jokelan kirkonkellot viikonloppuna pimeyden turvin, Yle.fi, uutiset 29.10.2021, viitattu 29.10.2021
- ↑ Seurakuntakeskus Tuusulan seurakunta. Arkistoitu 2.3.2024. Viitattu 23.2.2024.
- ↑ Pappisluettelo: Tuusulan seurakunta Suomen sukututkimusseura. Viitattu 20.10.2023.