Naurun kieli
| Naurun kieli | |
|---|---|
| Oma nimi | dorerin Naoero |
| Tiedot | |
| Alue | |
| Virallinen kieli | |
| Puhujia | 9 300[1] |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austronesialaiset kielet |
| Kieliryhmä | mikronesialaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | na |
| ISO 639-2 | nau |
| ISO 639-3 | nau |
Nauru (omakielinen nimi: dorerin Naoero) on austronesialainen kieli, jota puhutaan Naurussa. Kieli muodostaa oman alaryhmänsä mikronesialaisten kielten kieliryhmässä.[2] Naurun sukulaisuussuhteet muihin mikronesialaisiin kieliin ovat epäselvät, joten se luokitellaan omaksi kielekseen kieliryhmän sisällä.[3] Sillä oli vuonna 2013 arviolta 9 300 äidinkielistä puhujaa[1], joka on yli 90 % koko valtion väestöstä. Kielellä on virallisen kielen asema Naurussa. Tästä huolimatta naurun katsotaan olevan uhanalainen kieli. Lähes kaikki naurun kielen puhujat osaavat puhua myös englantia.[4][5]
Ennen saksalaisten saapumista nauru jakautui useisiin murteisiin. Sittemmin nämä ovat yhdentyneet ja kirjakielen pohjana on käytetty Yarenissa puhuttavaa murretta.[6]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Bilabiaali | Labio- | Alveolaari | Palataali | Velaari | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaalit | m | n | ŋ | |||
| Klusiilit | Norm. | p b | t d | k g | ||
| Lab. | bʷ | kʷ gʷ | ||||
| Affrikaatat | t͡ʃ d͡ʒ | |||||
| Frikatiivit | f v | s z | ||||
| Tremulantit | r ~ ɾ | |||||
| Lateraalit | l | |||||
| Approksimantit | j ~ ʝ | w ~ ɣ | ||||
Lähde:[7]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i ~ ɪ ~ ɨ | u | |
| Lähes suppea | ʊ | ||
| Puolisuppea | e | ø ~ ɛ | o ~ ɔ | |
| Puoliavoin | |||
| Avoin | a ~ ɑ | ||
Lähde:[7]
Kirjoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naurua kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[8] Naurun nykyisessä kirjoitusjärjestelmässä on 8 vokaalia ja 20 konsonanttia. Vokaalit ovat ⟨a, ã, e, i, o, õ, u, ũ⟩ ja konsonantit ⟨b, c, d, f, g, h, j, k, l, m, n, ñ, p, q, r, s, t, w, y, z⟩.
Vuonna 1907 Philip Delaporte julkaisi saksa–nauru-sanakirjan. Raamattu on käännetty nauruksi vuonna 1918.[1][9]
Sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naurunkielisiä fraaseja:[10]
- Ekamowir omo! = Tervehdys!
- Yen egom? = Mikä sinun nimesi on?
- Tarawong! = Näkemiin!
- Eh = kyllä
- Doe = ei
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Nauruan ethnologue.com. Viitattu 15.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.4 - Nauru glottolog.org. Viitattu 12.10.2021.
- ↑ Vaughan Rapatahana, Pauline Bunce: English Language as Hydra: Its Impacts on Non-English Language Cultures. Multilingual Matters, 22.6.2012. ISBN 978-1-84769-750-9 Teoksen verkkoversio Viitattu 24.6.2022. (englanniksi)
- ↑ What Languages Are Spoken In Nauru? WorldAtlas. 30.8.2017. Viitattu 12.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Did you know Nauruan is threatened? Endangered Languages. Arkistoitu 23.9.2021. Viitattu 12.10.2021. (englanniksi)
- ↑ What language do they speak in Nauru? Young Pioneer Tours. Viitattu 12.10.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Nauruan language and alphabet omniglot.com. Viitattu 12.10.2021.
- ↑ ScriptSource - Nauruan written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 12.10.2021.
- ↑ Nauruan in Nauru joshuaproject.net. Viitattu 12.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Useful phrases in Nauruan omniglot.com. Viitattu 12.10.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- abadi
- abung
- adonara
- alune
- anuta
- atšeh
- ’auhelawa
- badui
- bali
- belait
- bugi
- buru
- cebuano
- chuuk
- etelämarquesas
- fidži
- gao
- havaiji
- hiligaino
- iloko
- indonesia
- jaava
- japi
- kanakanabu
- karoliini
- kiribati
- majeļ
- madura
- malagassi
- malaiji
- maori
- minangkabau
- mokerang
- nauru
- palau
- pingelap
- pohjoismarquesas
- rapanui
- samoa
- sunda
- tagalog
- tahiti
- taroko
- tetum
- tikopia
- timor
- tonga
- tšamorro
- tuvalu
- wanukaka
- watubela