Hiligainon kieli

Hiligaino
	; Hiligainon puhuma-alue
Muu nimi	Ilonggo
Tiedot
Alue	Filippiinit
Sija	ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto	latinalaiset aakkoset
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	austronesialaiset kielet
Kieliryhmä	malaijilais-polynesialaiset kielet; keskifilippiiniläiset kielet; visayalaiset kielet
ISO 639-3	hil
	Ohje
	Infobox OK

Hiligaino, joka tunnetaan myös nimellä Ilonggo, on austronesialainen kieli, jota puhutaan pääasiassa Filippiinien Länsi-Visayasin alueella, erityisesti Iloilon ja Negros Occidentalin provinsseissa sekä muissa Panayn saariryhmän provinsseissa. Kieli kuuluu visayalaisiin kieliin, ja sitä puhuu äidinkielenään noin 5,77 miljoonaa ihmistä, ja lisäksi noin neljä miljoonaa osaa sitä jonkin verran.^[1] Hiligaino toimii Länsi-Visayasin alueen lingua francana ja heijastaa vahvasti alueen kulttuuria ja perinteitä.^[2] Ilonggo on myös hiligainoa puhuvien kulttuurista käytetty nimitys.^[1]

Kirjoitusjärjestelmä ja kirjallisuus

Hiligainoa kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.^[3] Kielellä on rikas suullinen perinne, joka ilmenee esimerkiksi eepoksissa, runoissa (binalaybay), kansanlauluissa (ambahanon), joululauluissa (daigon) ja alkuperäisissä musiikkikappaleissa (komposo).^[2] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan hiligainoksi ensimmäisen kerran vuonna 1912.^[4]

Alueellinen käyttö ja murteiden suhde

Kieli jakautuu neljään päämurteeseen, ja sitä pidetään elinvoimaisena.^[5]

Hiligainoa puhutaan laajasti Länsi-Visayasin alueella, erityisesti Panayn saarella ja Länsi-Negrosin rannoilla, joita yhdistävät kapeat salmet. Panayn eri osissa käytetään myös muita puhetapoja, kuten capiznonia, aklanonia ja kinaray-aa, jotka ovat keskenään ymmärrettäviä hiligainon kanssa. Sen sijaan vuoristot erottavat Länsi-Negrosin Itä-Negrosista, jossa puhutaan cebuanoa, jota hiligainon puhujat eivät helposti ymmärrä.^[6]

Kulttuurinen merkitys ja säilyttäminen

Huolimatta siitä, että hiligaino on yksi Filippiinien puhutuimmista kielistä, sillä ei ole virallisen kielen asemaa. Kieltä on kuitenkin opetettu yliopistotasolla vuodesta 2012 lähtien.^[7] Kieli on vaarassa heikentyä globalisaation, koodinvaihdon ja muiden valtakielten, kuten tagalogin ja englannin, vaikutuksesta. Kielen elvyttämiseksi ja säilyttämiseksi tuetaan esimerkiksi äidinkielen käyttöön perustuvaa monikielistä koulutusta (MTB-MLE), joka korostaa hiligainon käyttöä opetuksessa. Lisäksi ehdotetaan kielen sanaston dokumentointia, opetusmateriaalien kehittämistä ja nuorten sukupolvien osallistamista kielen käyttöön jokapäiväisissä tilanteissa, kuten kouluissa ja yhteisöissä.^[2]

Fonologia

Vokaalit

	Etinen	Keskinen	Takainen
Suppea	i		u
Puolisuppea	e		o
Avoin		a

Äänne [e] esiintyy lähinnä vain lainasanoissa.

Lähde:^[8]

Konsonantit

	Bilabiaali	Labiodentaali	Alveolaari	Palataali	Velaari	Glottaali
Nasaali	m		n		ŋ
Klusiili	p \| b		t \| d		k \| g	ʔ
Frikatiivi		f \| v	s			h
Lateraali			l
Tremulantti			r
Puolivokaali				j

Lähde:^[8]

Kielioppi

Hiligainon kieliopissa on erityispiirteitä, kuten partikkelit (esimerkiksi ”agud”, konjunktio) ja deskriptiivit (esimerkiksi ”ka”, joka voi toimia pronominina tai fraasin sidoksena), jotka erottavat sen muista Filippiinien kielistä.^[2] Hiligainolle on ominaista lempeä intonaatio, minkä vuoksi jopa kiroukset voivat jäädä huomaamatta.^[6]

Persoonapronominit

	absolutiivi	ergatiivi	obliikvisija
yksikön 1. p.	ako	nakon, ko	akon
yksikön 2. p.	ikaw, ka	nimo, mo	imo
yksikön 3. p.	siya	niya	iya
inklusiivinen monikon 1. p.	kita	naton, ta	aton
eksklusiivinen monikon 1. p.	kami	namon	amon
monikon 2. p.	kamo	ninyo	inyo
monikon 3. p.	sila	nila	ila

Kielinäyte

Ang tanan nga tao ginbun-ag nga hilway kag may pag-alalangay sa dungog kag katarungan. Sila ginhatagan sang pagpamat-od kag konsensya kag nagakadapat nga magbinuligay sa kahulugan sang pag-inuturay.

Suomeksi:

Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) ^[9]

Lähteet

↑ ^a ^b Ethnologue: Hiligaynon (englanniksi) Viitattu 18.7.2015.
↑ ^a ^b ^c ^d John Gerald Arbias Pilar: Palalambiton (Utterances): Revitalization and Preservation of Hiligaynon Language. Puissant, 29.1.2024, 5. vsk, s. 1576–1602. ISSN 2719-0161 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
↑ Hiligaynon written with Latin script ScriptSource. 2025. Viitattu 2.9.2025. (englanniksi)
↑ Hiligaynon in Philippines Joshua Project. 2025. Viitattu 2.9.2025. (englanniksi)
↑ Glottolog 5.2 - Hiligaynon glottolog.org. Viitattu 2.9.2025.
↑ ^a ^b Hiligaynon - Introduction, Location, Language, Folklore, Religion, Major holidays, Rites of passage everyculture.com. Viitattu 3.9.2025. (englanniksi)
↑ Hiligaynon language and alphabet omniglot.com. 2025. Viitattu 2.9.2025. (englanniksi)
↑ ^a ^b Hiligaynon Language - Structure, Writing & Alphabet MustGo. 2025. Viitattu 2.9.2025. (englanniksi)
↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto

Austronesialaiset kielet

[:1-1] Ethnologue: Hiligaynon (englanniksi) Viitattu 18.7.2015.

[:2-2] John Gerald Arbias Pilar: Palalambiton (Utterances): Revitalization and Preservation of Hiligaynon Language. Puissant, 29.1.2024, 5. vsk, s. 1576–1602. ISSN 2719-0161 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)

[3] Hiligaynon written with Latin script ScriptSource. 2025. Viitattu 2.9.2025. (englanniksi)

[4] Hiligaynon in Philippines Joshua Project. 2025. Viitattu 2.9.2025. (englanniksi)

[5] Glottolog 5.2 - Hiligaynon glottolog.org. Viitattu 2.9.2025.

[:3-6] Hiligaynon - Introduction, Location, Language, Folklore, Religion, Major holidays, Rites of passage everyculture.com. Viitattu 3.9.2025. (englanniksi)

[7] Hiligaynon language and alphabet omniglot.com. 2025. Viitattu 2.9.2025. (englanniksi)

[:0-8] Hiligaynon Language - Structure, Writing & Alphabet MustGo. 2025. Viitattu 2.9.2025. (englanniksi)

[9] Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]