Gunnar Andersson (kansanedustaja)
| Gunnar Andersson | |
|---|---|
 |
|
| Kansanedustaja | |
|
1.9.1933–20.7.1951
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Uusimaa |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. helmikuuta 1896 Porvoo |
| Kuollut | 1. tammikuuta 1956 (59 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | asiamies |
Sven Gunnar Andersson (18. helmikuuta 1896 Porvoo – 1. tammikuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1933–1951.[1]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gunnar Anderssonin vanhemmat olivat renki Anders Johan Andersson (1862-1898) ja Fanny Augusta Johansson (1864-1938). Kansakoulun jälkeen hän työskenteli kauppa-apulaisena ja merimiehenä, kunnes käsityöläiskoulun käytyään ryhtyi sorvariksi.[1] Vuonna 1916 Andersson liittyi SDP:n jäseneksi.[2] Sisällissodan sytyttyä hän ei pasifistina suostunut tarttumaan aseeseen, mutta lähti punakaartin lääkintämieheksi. Vangiksi jäätyään Andersson oli muutaman kuukauden Tammisaaren vankileirillä ja sai kahden vuoden kuritushuonetuomion avunannosta valtiopetokseen.[3][4] Andersson armahdettiin pian, jonka jälkeen hän jatkoi sorvarin työtään Porvoossa.[1]
Vuonna 1927 Andersson toimi TUL:n ruotsinkielisenä järjestäjänä. Samana vuonna hän muutti Helsinkiin saatuaan työpaikan Pasilan konepajalta.[5][1] Sorvarin ammatin jätettyään Andersson työskenteli Finlands Svenska Arbetarförbundin (FSA) sihteerinä vuodesta 1929 lähtien.[1] Joulukuussa 1930 hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon.[6]
1930-luvun alussa Andersson joutui fasistisen Lapuan liikkeen uhkailujen kohteeksi. Syyskuussa 1931 Solbergin työväentalolla Inkoossa järjestettyyn puhetilaisuuteen tunkeutui parinsadan hengen revohka, joka aikoi muiluttaa Anderssonin ja Axel Åhlströmin, mutta he poistuivat paikalta poliisisaattueessa. Kyseessä oli tiettävästi ainoa kerta, jolloin lapualaiset hyökkäsivät ruotsinkielisiä sosialidemokraatteja vastaan. Välikohtaus sai runsaasti huomiota ruotsinkielisessä mediassa ja aikaisemmin varovaisen myönteisesti Lapuan liikkeeseen suhtautuneet porvarilehdet muuttivat linjaansa. FSA puolestaan aloitti kampanjan, jonka ansiosta järjestö sai sadoittain uusia jäseniä.[7] FSA käytti selkkausta hyväkseen vielä vuoden 1933 eduskuntavaaleissa ja onnistui saamaan Anderssonin ja Åhlströmin lisäksi läpi kolme muuta ehdokastaan.[8]
Kansanedustajan tehtäviensä ohessa Andersson työskenteli FSA:n sihteerinä vuoteen 1940, Arbetarbladetin taloudenhoitajana 1933–1940 sekä Suomen Metallityöväen Liiton toimitsijana 1941–1956.[1] Hän hoiti muun muassa metalliliiton yhteyksiä muiden Pohjoismaiden ammattiliittoihin.[3] Andersson oli presidentin valitsijamies vuosina 1937, 1940, 1943 ja 1950.[1] Hän kuului muun muassa Elannon edustajistoon, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton hallintoneuvostoon sekä Stadion-säätiön hallitukseen.[2]<ref name="Abl230633">
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gunnar Anderssonin puoliso oli Nanny Hildegard Korsberg, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1918.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Gunnar Andersson (kansanedustaja) Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 2.1.2018.
- ↑ a b Rösta på Gunnar Andersson. Arbetarbladet, 30.6.1948, nro 74, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.9.2025. (ruotsiksi)
- ↑ a b Wirtanen, Atos: Gunnar Andersson passerat halvsekelstrecket. Arbetarbladet, 18.2.1946, nro 21, s. 1–2. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.9.2025. (ruotsiksi)
- ↑ Luettelo VRO:n 112. osastossa 1918 vuoden puoliskolla syytetyistä henkilöistä (Tammisaari) Valtiorikosylioikeuden ja valtiorikosoikeuksien arkisto 1918–1928. Digihakemisto. Viitattu 6.9.2025.
- ↑ Urheiluliike voittaa alaa ruotsinkielisen työväen keskuudessa. Suomen Sosialidemokraatti, 27.10.1927, nro 249, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.9.2025.
- ↑ De svenska soc.-dem. kandidaterna i Wasa läns södra valkrets. Arbetarbladet, 23.6.1933, nro 71, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.9.2025. (ruotsiksi)
- ↑ Lundin, Lukas: Svaret för Solberg – Åhlström, Lappo och det demokratiska arvet 14.12.2021. Arbetarbladet. Viitattu 6.9.2025. (ruotsiksi)
- ↑ Johansson, Rolf: Åhlström, Axel (1891–1934) Biografiskt lexikon för Finland. 2011. Svenska litteratursällskapet i Finland. Viitattu 6.9.2025. (ruotsiksi)
