Ernst Haeckel
| Ernst Haeckel | |
|---|---|
Ernst Haeckel. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Ernst Heinrich Philipp August Haeckel |
| Syntynyt | 16. helmikuuta 1834 Potsdam |
| Kuollut | 8. elokuuta 1919 (85 vuotta) Jena |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Johannes Müller |
| Opettaja | Albert von Koelliker, Franz von Leydig ja Rudolf Virchow |
Nimikirjoitus |
|
Ernst Heinrich Philipp August Haeckel (16. helmikuuta 1834 Potsdam – 9. elokuuta 1919 Jena) oli saksalainen biologi, joka teki tunnetuksi Charles Darwinin evoluutioteoriaa.[1] Haeckel laati eliöryhmien polveutumista havainnollistavia sukupuita ja keksi useita nykyisin käytössä olevia käsitteitä, muun muassa ekologian.[1][2]
Haeckel työskenteli Jenan yliopiston eläintieteen professorina vuosina 1862–1909.[1] Hän nimesi tuhansia uusia eliölajeja, pääasiassa selkärangattomia eläimiä.[3]
Haeckel oli myös taitava piirtäjä. Hänen tunnetuimmat taideteoksensa ovat sata kuvaa, jotka esittävät pääosin merieläimiä. Ne on koottu teokseen Kunstformen der Natur (1899–1904).[4]
Haeckel kirjoitti luonnontieteellisesti perustellusta maailmankuvasta. Hän katsoi evolutiivisten selitysten korvaavan uskontojen teleologiset eli päämäärähakuiset selitykset.[1]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ernst Haeckelin vanhemmat olivat Philipp August Haeckel ja Charlotte Sethe. Hän avioitui serkkunsa Anna Sethen kanssa vuonna 1862.
Haeckel opiskeli lääketiedettä, eläintiedettä ja anatomiaa. Tutkimustensa ansiosta hänestä tuli eläintieteen (vertaileva anatomia) professori Jenan yliopistossa. Tässä virassa hän oli vuosina 1862–1909. Haeckel keksi useita nykyisin käytössä olevia käsitteitä, muun muassa ekologian vuonna 1866 ja fylogenian. Hän myös perusti uuden kunnan, alkueläimet (Protista). Hän nimesi satoja ellei tuhansia uusia eliölajeja, pääasiassa selkärangattomia eläimiä.[5]
Monistisen ajattelunsa Haeckel esitteli teoksessaan Maailmanarvotukset (Welträtsel, 1899, suom. 1912). Hän pyrki selittämään siinä monia ongelmia, joita tutkijat olivat siihen asti pitäneet mahdottomina ratkaista.
Haeckel on tullut kuuluisaksi sikiökuvista, joista osa on väärennöksiä. Tämä tuli ilmi jo Haeckelin eläessä. Siitä huolimatta nämä sikiökuvat ovat esiintyneet monissa evoluutiobiologian kirjoissa kauan.[6]
Haeckel on saanut myös kyseenalaista mainetta rotubiologisilla näkemyksillään, joihin viitattiin usein natsi-Saksan propagandassa.[7]
Suomennetut teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ihmisen kehityshistoria. ((Die Ursprung des Menschen, 1898.) Suomensi V-i V. Suomen sos.-dem. nuorisoliiton kirjasto 4) Mikkeli: Suomen sos.-dem. nuorisoliitto, 1911.
- Maailmanarvotukset: Yleistajuisia tutkielmia monistisen filosofian alalta. ((Die Welträthsel, 1899.) Kirjoittanut Ernst Haeckel. Uudesta kansanpainoksesta (”Taschenausgabe”) suomentanut Väinö Jokinen) Pori: Osuuskunta Kehitys, 1912. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Johnson, Gloria: Ernst Haeckel Encyclopaedia Britannica. Viitattu 24.9.2025. (englanniksi)
- ↑ Watts, Elizabeth & Hoßfeld, Uwe & Levit, Georgy S.: Ecology and Evolution: Haeckel’s Darwinian Paradigm Trends in Ecology & Evolution. 8/2019. Viitattu 24.9.2025. (englanniksi)
- ↑ Taggart, Emma: Before Macro Photography, This Scientist Used to Illustrate His Microscopic Findings My Modern Met. 9.8.2025. Viitattu 24.9.2025. (englanniksi)
- ↑ Dolan, John R.: The protists of Ernst Haeckel’s Kunstformen der Natur Protist. 6/2024. Viitattu 24.9.2025. (englanniksi)
- ↑ ITIS
- ↑ Kankaanniemi, Matti: Kohtuun kätketty ongelma - evoluutioteorian ja embryologian ristiriitoja. Nic.fi. huhtikuu 2001. Arkistoitu 26.5.2012.
- ↑ Ojanen, Markku: Hyvä, paha ihminen, s. 146. Perussanoma, 2006.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ernst Haeckel Wikimedia Commonsissa