Anteeksianto
Anteeksianto on tietoinen ja vapaaehtoinen katkeruudesta, vihasta tai kostonhalusta luopuminen loukkaajaa kohtaan, joka on aiheuttanut vahinkoa. Se sisältää tarkoituksellisen siirtymän negatiivisista tunteista neutraalimpiin tai myötätuntoisempiin asenteisiin ilman, että se välttämättä edellyttää sovintoa, vääryyden selittämistä tai teon unohtamista.[2][3][4] Tämä prosessi eroaa pelkästä hyväksymisestä tai kieltämisestä asettamalla etusijalle anteeksiantajan oman sisäisen muutoksen ja eteenpäin siirtymisen ulkoisen oikeuden tai rangaistuksen sijaan.[5]
Psykologisten tutkimusten mukaan anteeksianto korreloi vähentyneen psykologiseen kärsimykseen vähentäen vihaa, ahdistusta ja masennusta sekä lisäten itsetuntoa ja toiveikkuutta tulevaisuutta kohtaan.[6][7]
Filosofisesti anteeksianto herättää keskustelua sen ehdoista: vaatiiko se loukkaajan katumusta (kuten joissakin hyve-eettisissä näkemyksissä), vai onko se valinnainen ja itseen suuntautuva teko, joka perustuu rationaaliseen kostosta pidättyäytymiseen henkilökohtaisen toimijuuden ja suhteellisen oikeudenmukaisuuden säilyttämiseksi.[5][8] Ensimmäisistä periaatteista lähtien anteeksianto toimii koston kierteen katkaisijana, mahdollistaen sopeutuvan vastauksen väärintekoon ilman uhriutumisen tai passiivisuuden tukemista.[9]
Uskonnoissa anteeksianto nähdään usein moraalisena imperatiivina, joka heijastaa jumalallista armoa. Kristinuskossa anteeksianto on keskeinen teologian, pelastusopin ja etiikan periaate, joka esintyy Raamatussa lukuisissa kohdissa.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tuhlaajapojan paluu Opus Dei. Viitattu 18.2.2026.
- ↑ Psychology of Forgiveness: 10+ Fascinating Research Findings Positive Psychology. 3.9.2020. Viitattu 18.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Forgiveness American Psyhological Association. Viitattu 18.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Forgiveness Psychology Today. Viitattu 18.2.2026. (englanniksi)
- ↑ a b Forgiveness Stanford Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 18.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Jichan J Kim, Erika S Payne & Eunjin Lee Tracy: Indirect Effects of Forgiveness on Psychological Health Through Anger and Hope: A Parallel Mediation Analysis Journal of Religion and Health. 21.2.2022. Viitattu 18.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Katelyn N. G. Long, Everett L. Worthington Jr, Tyler J. VanderWeele & Ying Chen: Forgiveness of others and subsequent health and well-being in mid-life: a longitudinal study on female nurses BMC Psychology. 1.10.2020. Viitattu 18.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Craig K. Agule: Defending Elective Forgiveness Ergo. 17.11.2023. Viitattu 18.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Joanna North: Wrongdoing and Forgiveness The Royal Insitute of Philosophy. 30.1.2009. Viitattu 18.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Forgiveness Bible Hub. Viitattu 18.2.2026. (englanniksi)