Albert I (Belgia)
| Albert I | |
|---|---|
 Belgialaisten kuningas Albert I. | |
| Belgialaisten kuningas | |
| Valtakausi | 23. joulukuuta 1909 –17. helmikuuta 1934 |
| Edeltäjä | Leopold II |
| Seuraaja | Leopold III |
| Syntynyt |
8. huhtikuuta 1875 Bryssel, Belgia |
| Kuollut |
17. helmikuuta 1934 (58 vuotta) Marche-les-Dames, Belgia |
| Puoliso | Elisabeth |
| Lapset |
Leopold III Kaarle Marie-José |
| Koko nimi | Albert Léopold Clément Marie Meinrad |
| Suku | Saksi-Coburg-Gotha |
| Isä | Filip |
| Äiti | Marie |
| Uskonto | roomalaiskatolilainen |
| Nimikirjoitus |
.svg){kind=small} |
Albert I (8. huhtikuuta 1875 Bryssel, Belgia – 17. helmikuuta 1934 Marche-les-Dames, Belgia) oli järjestyksessä kolmas belgialaisten kuningas. Hän hallitsi vuosina 1909–1934. Hän oli edeltäjänsä, kuningas Leopold II:n veljenpoika.[1]
Suku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Belgian hallitsijat |
|---|
 |
| Leopold I |
|
| Leopold II |
|
| Albert I |
|
| Leopold III |
|
| Baudouin I |
| ei lapsia |
| Albert II |
| Philippe |
Albert Léopold Clément Marie Meinrad syntyi Flanderin kreivi Philipin ja ruhtinatar Marie de Hohenzollern-Sigmaringenin nuorempana poikana.[2] Hän seurasi Belgian valtaistuimelle setäänsä Leopold II:ta, koska Leopoldin poika ja Albertin isä ja vanhempi veli olivat kaikki kuolleet jo ennen kuningasta.[3]
Avioliitto ja lapset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Albert avioitui 2. lokakuuta 1900 Baijerin herttuatar Elisabeth Gabrielle Valérie Marien kanssa, jonka hän oli tavannut yhteisen sukulaisen hautajaisissa. Tämän vanhemmat olivat Wittelsbachin sukuun kuuluva Baijerin herttua Karl Theodor ja tämän puoliso Portugalin infanta Maria-Josepha.[2] Heidät vihittiin morsiamen kotona Possenhofen linnassa Baijerissa.
Heille syntyi kolme lasta:[1]
- Léopold Philippe Charles Albert Meinrad Hubertus Marie Miquel (3. marraskuuta 1901 – 25. syyskuuta 1983), Brabantin herttua, Belgian prinssi ja myöhemmin neljäs belgialaisten kuningas Leopold III
- Charles Théodore Henri Antoine Meinrad (10. lokakuuta 1903, Bryssel – 1. kesäkuuta 1983, Oostende) oli Flanderin kreivi, Belgian prinssi ja sijaishallitsija.
- Marie-José Charlotte Sophie Amélie Henriette Gabrielle (4. elokuuta 1906, Oostende – 27. tammikuuta 2001, Geneve, Sveitsi) oli Belgian prinsessa ja avoliittonsa kautta Italian kuningatar, avioitui Roomassa 8. tammikuuta 1930 Piemonten ruhtinas Umberto Nicola Tomasso Giovanni Marian (15. syyskuuta 1904 – 18. maaliskuuta 1983) kanssa. Umberto II:sta tuli Italian kuningas 9. toukokuuta 1946.
Kuningas
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albert nousi valtaan Leopold II:n kuoleman jälkeen 23. joulukuuta 1909. Hän määräsi vuonna 1913 yleisen asevelvollisuuden.[1]
Ensimmäisen maailmansodan alussa Albert vahvisti Belgian puolueettomuuden Ranskaa ja Saksaa kohtaan kesällä 1914 ja hylkäsi Saksan keisari Vilhelm II:n 2. elokuuta 1914 esittämän ultimaatumin, jossa vaadittiin saksalaisjoukkojen vapaata kulkua Belgian alueen läpi. Saksan hyökkäys seurasi kaksi päivää myöhemmin. Albert otti Belgian armeijan johdon vastaan sodan alussa, mutta joutui vetäytymään Yser-joen taakse Antwerpenin kukistumisen jälkeen lokakuussa 1914. Saksalaisjoukot miehittivät sen jälkeen koko maan lukuun ottamatta Flanderin lounaisia alueita. Koko sodan ajan Albert pysyi joukkojensa luona ja vieraili jatkuvasti etulinjan juoksuhaudoissa päämajastaan De Pannesta Belgian rannikolta. Kun liittoutuneiden yleinen hyökkäys syyskuussa 1918 aloitettiin, hän komensi ranskalais-belgialaista pohjoista armeijaryhmää, joka valtasi Oostenden ja Brüggen ja eteni Lys-joen yli.[3] Sodan loputtua hän palasi kotimaahan ja pääkaupunkiin juhlittuna sankarina.[1]
Heti sodan jälkeen kuningas Albert ilmoitti merkittävistä uudistuksista: yleisen äänioikeuden käyttöönotosta, kahden kansalliskielen tosiasiallisesta tasa-arvosta ja siirtymisestä flaamin kieleen Gentin yliopistossa; ammattiyhdistysvapauden tunnustamisesta ja sosiaalilainsäädännön laajentamisesta.[1]
Seuraavien 15 vuoden ajan hän johti kansakunnan jälleenrakennuspyrkimyksiä, joihin sisältyi julkisia rakennustöitä ja saksalaisten miehityksen tuhoamien teollisuudenalojen uudelleenrakentamista. Vuonna 1926 hän otettiin käyttöön uusi rahajärjestelmä ja vuonna 1928 perustettiin Kansallinen tieteellinen tutkimusrahasto (FNRS) teollisen kehityksen edistämiseksi.[3][1]
Kuningas Albert I oli paljon värittömämpi hallitsija kuin edeltäjänsä. Hän kuoli patikointiretkellä Ardennien vuoristossa,[4] Maasjoen laaksossa lähellä Namurin kaupunkia. Belgian muiden monarkkien tavoin hänet on haudattu Laekenin Neitsyt Marian kirkon kryptaan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 6 Albert I Belgian Monarchy. Viitattu 25.11.2013. (englanniksi), (ranskaksi), (hollanniksi), (saksaksi)
- 1 2 Albert I (1875–1934; R. 1909–1934) Encyclopedia of Modern Europe: Europe Since 1914: Encyclopedia of the Age of War and Reconstruction. Viitattu 2.5.2026.
- 1 2 3 Albert I Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.5.2026.
- ↑ Anniina Wallius: Syy kuninkaan kuolemaan 82 vuotrta sitten... Ylen uutiset. 26.7.2016. Viitattu 26.7.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Albert I (Belgia) Wikimedia Commonsissa
- Alakuloinen kuningas. Kuningas Albert I, ihmisvihaaja valtaistuimella, Suomen Kuvalehti, 02.11.1935, nro 44, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
 |
Edeltäjä: Leopold II |
Belgialaisten kuningas 1909–1934 |
Seuraaja: Leopold III |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
