kir

See also: Appendix:Variations of "kir"

Translingual

Etymology

Clipping of Kyrgyz кыргыз (kırgız) or abbreviation of English Kyrgyz with i as a placeholder.

Symbol

kir

1. (international standards) ISO 639-2 & ISO 639-3 language code for Kyrgyz.

See also

• Wiktionary’s coverage of Kyrgyz terms

English

Etymology

Borrowed from French kir, named after Félix Kir, mayor of Dijon.

Noun

kir (countable and uncountable, plural kirs)

1. A cocktail made with a measure of crème de cassis topped up with white wine.

Derived terms

• kir royal

Translations

cocktail

• Bulgarian: кир (bg) m (kir)
• Japanese: キール (ja) (kīru)
• Polish: kir (pl) m

Anagrams

• KRI, Rik, ikr, irk, IKR, Irk, rik, k'ri, Kri

Azerbaijani

Etymology

From Proto-Turkic *kir.

Pronunciation

• Audio:

  (file)

Noun

kir (definite accusative kiri, plural kirlər)

1. dirt

   Synonym: çirk

Declension

Declension of kir

	singular	plural
nominative	kir	kirlər
definite accusative	kiri	kirləri
dative	kirə	kirlərə
locative	kirdə	kirlərdə
ablative	kirdən	kirlərdən
definite genitive	kirin	kirlərin

Possessive forms of kir

	nominative
	singular	plural
mənim (“my”)	kirim	kirlərim
sənin (“your”)	kirin	kirlərin
onun (“his/her/its”)	kiri	kirləri
bizim (“our”)	kirimiz	kirlərimiz
sizin (“your”)	kiriniz	kirləriniz
onların (“their”)	kiri or kirləri	kirləri
	accusative
	singular	plural
mənim (“my”)	kirimi	kirlərimi
sənin (“your”)	kirini	kirlərini
onun (“his/her/its”)	kirini	kirlərini
bizim (“our”)	kirimizi	kirlərimizi
sizin (“your”)	kirinizi	kirlərinizi
onların (“their”)	kirini or kirlərini	kirlərini
	dative
	singular	plural
mənim (“my”)	kirimə	kirlərimə
sənin (“your”)	kirinə	kirlərinə
onun (“his/her/its”)	kirinə	kirlərinə
bizim (“our”)	kirimizə	kirlərimizə
sizin (“your”)	kirinizə	kirlərinizə
onların (“their”)	kirinə or kirlərinə	kirlərinə
	locative
	singular	plural
mənim (“my”)	kirimdə	kirlərimdə
sənin (“your”)	kirində	kirlərində
onun (“his/her/its”)	kirində	kirlərində
bizim (“our”)	kirimizdə	kirlərimizdə
sizin (“your”)	kirinizdə	kirlərinizdə
onların (“their”)	kirində or kirlərində	kirlərində
	ablative
	singular	plural
mənim (“my”)	kirimdən	kirlərimdən
sənin (“your”)	kirindən	kirlərindən
onun (“his/her/its”)	kirindən	kirlərindən
bizim (“our”)	kirimizdən	kirlərimizdən
sizin (“your”)	kirinizdən	kirlərinizdən
onların (“their”)	kirindən or kirlərindən	kirlərindən
	genitive
	singular	plural
mənim (“my”)	kirimin	kirlərimin
sənin (“your”)	kirinin	kirlərinin
onun (“his/her/its”)	kirinin	kirlərinin
bizim (“our”)	kirimizin	kirlərimizin
sizin (“your”)	kirinizin	kirlərinizin
onların (“their”)	kirinin or kirlərinin	kirlərinin

Derived terms

• kirləndirmək
• kirlənmək
• kirli

Further reading

• “kir” in Obastan.com.

Crimean Tatar

Etymology

From Proto-Turkic *kir.

Noun

kir (accusative [please provide], plural [please provide])

1. dirt

Derived terms

• kirli

Dutch

Pronunciation

• Audio:

  (file)

Verb

kir

1. inflection of kirren:
   1. first-person singular present indicative
   2. (in case of inversion) second-person singular present indicative
   3. imperative

Anagrams

• Rik

Finnish

Etymology

From French kir.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkir/, [ˈk̟ir]
• Rhymes: -ir
• Syllabification^(key): kir
• Hyphenation^(key): kir

Noun

kir

1. kir

Declension

Inflection of kir (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		kir	kirit
genitive		kirin	kirien
partitive		kiriä	kirejä
illative		kiriin	kireihin
		singular	plural
nominative		kir	kirit
accusative	nom.	kir	kirit
	gen.	kirin
genitive		kirin	kirien
partitive		kiriä	kirejä
inessive		kirissä	kireissä
elative		kiristä	kireistä
illative		kiriin	kireihin
adessive		kirillä	kireillä
ablative		kiriltä	kireiltä
allative		kirille	kireille
essive		kirinä	kireinä
translative		kiriksi	kireiksi
abessive		kirittä	kireittä
instructive		—	kirein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kir (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kirini kirini accusative nom. kirini kirini gen. kirini genitive kirini kirieni partitive kiriäni kirejäni inessive kirissäni kireissäni elative kiristäni kireistäni illative kiriini kireihini adessive kirilläni kireilläni ablative kiriltäni kireiltäni allative kirilleni kireilleni essive kirinäni kireinäni translative kirikseni kireikseni abessive kirittäni kireittäni instructive — — comitative — kireineni second-person singular possessor singular plural nominative kirisi kirisi accusative nom. kirisi kirisi gen. kirisi genitive kirisi kiriesi partitive kiriäsi kirejäsi inessive kirissäsi kireissäsi elative kiristäsi kireistäsi illative kiriisi kireihisi adessive kirilläsi kireilläsi ablative kiriltäsi kireiltäsi allative kirillesi kireillesi essive kirinäsi kireinäsi translative kiriksesi kireiksesi abessive kirittäsi kireittäsi instructive — — comitative — kireinesi first-person plural possessor singular plural nominative kirimme kirimme accusative nom. kirimme kirimme gen. kirimme genitive kirimme kiriemme partitive kiriämme kirejämme inessive kirissämme kireissämme elative kiristämme kireistämme illative kiriimme kireihimme adessive kirillämme kireillämme ablative kiriltämme kireiltämme allative kirillemme kireillemme essive kirinämme kireinämme translative kiriksemme kireiksemme abessive kirittämme kireittämme instructive — — comitative — kireinemme second-person plural possessor singular plural nominative kirinne kirinne accusative nom. kirinne kirinne gen. kirinne genitive kirinne kirienne partitive kiriänne kirejänne inessive kirissänne kireissänne elative kiristänne kireistänne illative kiriinne kireihinne adessive kirillänne kireillänne ablative kiriltänne kireiltänne allative kirillenne kireillenne essive kirinänne kireinänne translative kiriksenne kireiksenne abessive kirittänne kireittänne instructive — — comitative — kireinenne third-person possessor singular plural nominative kirinsä kirinsä accusative nom. kirinsä kirinsä gen. kirinsä genitive kirinsä kiriensä partitive kiriään kiriänsä kirejään kirejänsä inessive kirissään kirissänsä kireissään kireissänsä elative kiristään kiristänsä kireistään kireistänsä illative kiriinsä kireihinsä adessive kirillään kirillänsä kireillään kireillänsä ablative kiriltään kiriltänsä kireiltään kireiltänsä allative kirilleen kirillensä kireilleen kireillensä essive kirinään kirinänsä kireinään kireinänsä translative kirikseen kiriksensä kireikseen kireiksensä abessive kirittään kirittänsä kireittään kireittänsä instructive — — comitative — kireineen kireinensä

French

Pronunciation

• Audio (France (Lyon)):

  (file)

Noun

kir m (plural kirs)

1. kir (beverage)

Derived terms

• kir breton

Further reading

• “kir”, in Trésor de la langue française informatisé [Digitized Treasury of the French Language], 2012

Indonesian

Etymology

From Dutch keur (“seal”), from Middle Dutch core, cuere, from Old Dutch kuri, from Proto-West Germanic *kuʀi.

Pronunciation

• (Standard Indonesian) IPA^(key): /ˈkir/ [ˈkɪr]
• Rhymes: -ir
• Syllabification: kir

Noun

kir (plural kir-kir)

1. (colloquial, uncommon) examination

   Synonym: pemeriksaan

Derived terms

• mengekir
• mengekirkan
• pengekir
• pengekiran

Further reading

• “kir”, in Kamus Besar Bahasa Indonesia [Great Dictionary of the Indonesian Language] (in Indonesian), Jakarta: Agency for Language Development and Cultivation – Ministry of Education, Culture, Research, and Technology of the Republic of Indonesia, 2016

Livonian

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiˀr/, [ˈkiˀr]

Etymology 1

From Proto-Finnic *kiirek.

Noun

ki’r

1. back of the head, occiput

Declension

Declension of ki’r (74)

	singular (ikšlu’g)	plural (pǟgiņlu’g)
nominative (nominatīv)	ki’r	kirūd
genitive (genitīv)	ki’r	kirūd
partitive (partitīv)	ki’rrõ	kirīdi
dative (datīv)	ki’rrõn	kirūdõn
instrumental (instrumentāl)	ki’rkõks	kirūdõks
illative (illatīv)	ki’rrõ	ki’ŗži
inessive (inesīv)	ki’rsõ	ki’ŗši
elative (elatīv)	ki’rstõ	ki’ŗšti

Etymology 2

(This etymology is missing or incomplete. Please add to it, or discuss it at the Etymology scriptorium.)

Noun

ki’r

1. water soldier (plant)

Declension

Declension of ki’r (74)

	singular (ikšlu’g)	plural (pǟgiņlu’g)
nominative (nominatīv)	ki’r	kirūd
genitive (genitīv)	ki’r	kirūd
partitive (partitīv)	ki’rrõ	kirīdi
dative (datīv)	ki’rrõn	kirūdõn
instrumental (instrumentāl)	ki’rkõks	kirūdõks
illative (illatīv)	ki’rrõ	ki’ŗži
inessive (inesīv)	ki’rsõ	ki’ŗši
elative (elatīv)	ki’rstõ	ki’ŗšti

References

• Tiit-Rein Viitso; Valts Ernštreits (2012–2013), “ki’r”, in Līvõkīel-ēstikīel-lețkīel sõnārōntõz [Livonian-Estonian-Latvian Dictionary]‎^[1] (in Estonian and Latvian), Tartu, Rīga: Tartu Ülikool, Latviešu valodas aģentūra

Mizo

Etymology

From Proto-Kuki-Chin *kir.

Adjective

kir

1. curly

Further reading

• Lorrain, J. Herbert (1940), “kir”, in Dictionary of the Lushai language, Calcutta: Asiatic Society

Northern Kurdish

Noun

kir m

1. (vulgar) cock, penis

Derived terms

• kir seru

Palula

Etymology

Etymology tree

Sanskrit किरि (kiri)

Palula kir

Inherited from Sanskrit किरि (kiri, “scattering, heap”).

Pronunciation

• IPA^(key): /kir/

Noun

kir m (Perso-Arabic spelling کِر)

1. snow

   kir díi ― to snow

Declension

Declension of kír (a-decl)

	singular	plural
nominative	kír	kíra
oblique	kíra	kíram

References

• Henrik Liljegren; Naseem Haider (2011), “kir”, in Palula Vocabulary (FLI Language and Culture Series; 7)‎^[2], Islamabad, Pakistan: Forum for Language Initiatives, →ISBN
• Turner, Ralph Lilley (1969–1985), “kiri”, in A Comparative Dictionary of the Indo-Aryan Languages, London: Oxford University Press, page 162

Polish

kir

Alternative forms

• kier (Middle Polish)

Etymology

Borrowed from German Kern.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkir/

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -ir
• Syllabification: kir

Noun

kir m inan (related adjective kirowy)

1. mort cloth, pall (black material symbolizing mourning)

Declension

Declension of kir

	singular	plural
nominative	kir	kiry
genitive	kiru	kirów
dative	kirowi	kirom
accusative	kir	kiry
instrumental	kirem	kirami
locative	kirze	kirach
vocative	kirze	kiry

Further reading

• kir in Wielki słownik języka polskiego, Instytut Języka Polskiego PAN
• kir in Polish dictionaries at PWN
• Maria Renata Mayenowa; Stanisław Rospond; Witold Taszycki; Stefan Hrabec; Władysław Kuraszkiewicz (2010-2023), “kier”, in Słownik Polszczyzny XVI Wieku [A Dictionary of 16th Century Polish]
• Samuel Bogumił Linde (1807–1814), “kir”, in Słownik języka polskiego
• Aleksander Zdanowicz (1861), “kir”, in Słownik języka polskiego, Wilno 1861
• J. Karłowicz, A. Kryński, W. Niedźwiedzki, editors (1902), “kir”, in Słownik języka polskiego (in Polish), volume 2, Warsaw, page 340

Romani

Etymology

Etymology tree

Sanskrit की॒ट (kīṭá)

Prakrit 𑀓𑀻𑀟 (kīḍa)

Romani kir

Inherited from Prakrit 𑀓𑀻𑀟 (kīḍa), from Sanskrit की॒ट (kīṭá). Cognate with Hindi कीड़ा (kīṛā, “insect, bug”).

Noun

kir f

1. ant

Turkish

Etymology

Inherited from Ottoman Turkish كیر (kir), from Old Turkic kir, from Proto-Turkic *kir (“dirt”).

Pronunciation

• IPA^(key): [ciɾ]

Noun

kir (definite accusative kiri, plural kirler)

1. dirt

Declension

Declension of kir

	singular	plural
nominative	kir	kirler
definite accusative	kiri	kirleri
dative	kire	kirlere
locative	kirde	kirlerde
ablative	kirden	kirlerden
genitive	kirin	kirlerin

Synonyms

• pislik
• pasak

Derived terms

• kirlenmek
• kirletmek

References

• Meninski, Franciszek à Mesgnien (1680), “kir”, in Thesaurus linguarum orientalium, Turcicae, Arabicae, Persicae, praecipuas earum opes à Turcis peculiariter usurpatas continens, nimirum Lexicon Turkico-Arabico-Persicum‎^[3], Vienna, column 3823